Kuvatuksia

Nyt ei kuvasato ole kovin hedelmällistä. Roki ei halunnut poseerata. Jotenkin mittasuhteet näyttävät vielä näissä kuvissa omituisilta. Mutta jotain kummiskin!

Roki 9 kuukautta


Tässä näyttää pää suhteettoman isolta


Istun


Pönötän


Enemmän sitä itteään :)


Söin kukan. Multaa ei ole lattialla sen takia, että multa on parasta. (Anteeksi ystävät hyvät, jotka toitte sen meille kerran tuparilahjaksi, Rokin mielestä se oli kiva. :( )

Yhdeksän kuukautta ja hormoonit hyrrää

Eilen tuli 9 kuukautta täyteen. Roki painoi himpan alle 18 kiloa, korkeus oli nyt tosi vaikea mitata ja oudosti näytti siltä, että kaveri olisi matalampi kuin kuukausi sitten. No ota siitä nyt selvä, tyyppi yritti vain istua ja kiemurteli minkä kerkesi, joten tulos ei ole luotettava...

Äärimmäisen ärsyttävät murrosiän oireet herralle ovat iskeneet.

1. Kuseskelu
Joka paikkaan, koko ajan, muutaman metrin välein, jopa keskelle katua. Ja tiistaina ekaa kertaa myös treenihallissa sika nosti koipeaan agility-puomille ja varmaan neljä kertaa myös hiekalle kivan hajun kohdalle.

2. Hajut
Niitä on kaikkialla, joten joka paikassa pitää nuuskuttaa. Silloin ei yleensä ole korvia eikä järkeä. Hajuille pitää myös pissata.

3. Vetäminen
Megalomaanista. Siskoni ei enää viitsi ulkoiluttaa Rokia, varsinkaan liukkailla tai runsaassa lumessa (jossa hänen 1-vee tyttönsä joutuu kulkemaan pulkassa). Jälleen koira kuuroutuu ja unohtaa, että raahaa perässään jotakuta ihmistä. Olen kiepauttanut nyt hihnan Rokin mahan alta ja se kyllä auttaa. Tuntuu vissiin aika ärsyttävältä. Kuonopanta on pian se seuraava. Villen sitkeä työ on tuottanut ällistyttäviä tuloksia ja jos lenkillä pysähtyy koiran vetäessä, Roki palaa heti luo ja kiertää sivulle. Olen itse lenkittänyt paljon vähemmän Rokia nyt ja en minä ainakaan tuota ole opettanut. Toinen on se, että polulla Rokin voi käskeä kulkemaan takana ja pysyy siellä nätisti.

4. Luoksetulon vaikeudet
Tulleet jälleen, toivottavasti eivät jäädäkseen. Ei meinaa kutsusta tulla ja lällättelee vaan.

5. Ei osaa enää tulla perusasentoon tai mennä maahan
Unohtunut vaan kokonaan.

6. Kaikki vähäinenkin kärsivällisyys on kadonnut
Jos läsnä on muita koiria tai edes ihmisiä. Ei kertakaikkiaan millään nakilla pidä huomiotaan minussa. Paikkamakuu treeneissä ei onnistu ollenkaan, juuri hetkeäkään. Nouto, joka oli meidän bravuuri, menee siihen, että Roki lähtee kapulan kanssa muiden luo mieluummin kuin minun. Luoksetulossa jätkä taas sitten noutaa lätkän, jolle se ensin on lähetetty, siis merkin.

7. Rähjätään hihnassa
Tääkin on uutta. Ohitukset onnistuivat jo kivasti tuossa välillä, nyt koira kuuroutuu jälleen kerran ja pitää meteliä vastaantulijoille. Ihmisten luo pitää aina päästä.


Plussana sanottakoon, että koira rauhoittuu kotona jo tosi kivasti, ja on viimeisen päälle lällypoika-kainaloinen. Tosin sen pitää koko ajan olla joka paikassa läsnä ja aina kaikessa mukana. Ite ei saa hetken rauhaa, ellei ole pitkään täysin liikkumatta ja ei kiinnitä Rokiin mitään huomiota.

Riemukas jälleennäkeminen

Vitsit, kun työnteko vie harrastuksilta aikaa. Nyt on ollut aika haipakkaa ja pitkiä päiviä, venyneet vielä iltapäivistä. Kotiintulo on kuitenkin aina mukavaa, saa vallan lämpimän vastaanoton kerrasta toiseen - ensin poika ei meinaa pysyä nahoissaan, kun yrittää hillitä itseään, pyrkii pysymään istumassa ja teputtelee paikallaan etukäpälillä, sitten pokka pettää ja kaveri puhkuu ja puhisee, sen jälkeen tulee riemuisasti halaamaan ja kieli lopsaa erittäin päättäväisesti. Näin sydämellisen vastaanoton saan onneksi (?) vain karvaisemmalta miespuoliselta asuinkumppaniltani (kumpihan lienee), toinen varmaan hankkisi tuolla vastaanotolla ennen pitkää mustan silmän (allekirjoittanut ei ikinä ole parhaimmalla tuulellaan töistä kotiutuneena).

Rokin tyyli jakaa hellyyttä on tyrmäävän päättäväinen. Pari nimeltämainitsematonta muuta bortsua ja kelpietä tekevät sekunnin sadasosassa täsmäiskuja kohti rakkauden kohteeksi joutuneen ihmisen naamaa, joskus saattaa saada turpiinsa, kun rakastaja saapuukin hampaat edellä tai saattaa esimerkiksi silmälasit HAJOTA. Roki ei perusta tekniikkaansa kuitenkaan pika-attackeihin. Rokin rakkaushyökkäys tapahtuu hitaammin, mutta heikompaa hirvittää, kielen lopse on karmiva ja sitä on vaikea väistää, jos tulee ahdistetuksi seinää vasten. Roki myös halaa rakkauden kohdetta tiukalla syliotteella. Korvia Roki rakastaa erityisesti, niiden aromi on pikkubortsun makuun. Vieraat, varautukaa.

Jottei nyt syntyisi vääriä käsityksiä koirankasvatusmenetelmistä, niin useimmiten meillä pyritään tekemään kotiintulot mahdollisimman matalalla profiililla ja koirasta piittaamatta, jotta vieraidenkin vastaanottaminen sujuisi lunkisti Rokilta. Välillä vaan lipsuu ja saattaa mennä ehkä vahingossa koiran yllyttämisenkin puolelle... *nolo*

Koirakoulun jatkokurssi lähenee loppuaan, yksi kerta enää ja loppukoe. Täytyy sitten katsoa, missä jatketaan, minä ainakin tarvitsen kädestystä alokasluokkaa varten. Suurin osa liikkeistä alkaa olla periaatteen tasolla hallussa, nakin kanssa onnistuu, ohjaavilla liikkeillä ja lyhyillä etäisyyksillä.

Nouto on meidän supersuosikki, Roki on siinä niiiiin innokas! Ja söpyläinen noutaa nykyään mitä vaan. Eilen tehtiin namialustaa käyttäen koiran lähettämistä luota eteen-komennolla, takaisin tullessa piti tulla joko suoraan eteen istumaan tai matkalla piti käskeä maahan tai seisomaan. Kumpikin onnistuu, mutta myöhään. Olohuoneessa Roki reagoi välittömästi, mutta hallilla ei kerkeä kuunnella mua. Tulee kyllä tosi nopeasti luokse, mutta maahanmeno tapahtuu ihan viime metrillä. Ylipäätään ihmettelen, miten Roki on oppinut pysähtymään seisomaan, koska en ole osannut opettaa sitä ja olen käyttänyt varmaan viittä eri käskysanaakin. Niin se vaan kuitenkin pysähtyy, tosin laiskasti ja kenties vielä yhden askelen ottaen. Mutta itse asiaan takaisin, hauskinta kuitenkin oli, että kun tuon harjoituksen viimeinen toisto oli ohi, lähetin Rokin hakemaan vielä lätkänkin ja hilmu nätisti toi vielä senkin mulle <3.

Viikonlopun puuhailua

Postailua tuulessa ja tuiskeessa!




Uusien juttujen opetteluun kun on koiran kanssa keskitytty, onkin vanhat kosahtaneet. Nyt on alkanut näyttää siltä, että Roki on unohtanut perusasennon eikä osaa tulla sivulle kuin suoraan eteenpäin eli mun takaa. Ohjausta tarvitsee tosi paljon eikä enää vahingossakaan tarjoa perusasentoa. Vaikka nami kädessä näyttäisi paikkaa, saattaa koira jäädä johonkin suunnilleen sivustalle istumaan ihan miten päin tahansa, kunhan nyt kuono osoittaa namikäteen päin.

On mulla kuitenkin teoria syystä, varmaan yksi osa on se, että avustavaa liikettä ei olla edes yritetty juurikaan häivyttää. Ja olen taatusti liian usein korjannut perusasentoa liikkumalla itse. Vaikkakin yleensä eteenpäin, jolloin koiran on myöskin korjattava asentoa. Mutta varsinainen syy on mun mielestä Rokin kasvu ja se, että peräpään käyttö ei enää onnistu kovin kätevästi. Tähän pitäisi nyt keksiä harjotteita, että nuo takajalat siirtäisivät Rokin hanurin oikealle paikalle, tosi laiskasti nyt Roki kääntää takaosaansa. Korjaavat liikkeet suoristavat koiran tietysti, kun otan askelen eteenpäin, mutta tuolloin ei itse sivulletulo parane yhtään.

Teetän sitten Rokilla nyt ihan alusta perusasentoharjotteita, että tuo sivu-käsky vahvistuisi sinälläänkin. Nuo harjoitukset tulevat kyllä tarpeeseen myös kontaktin ottamisenkin kannalta.

Kuvasatoa on tarjolla ihan kotioloista ja eilisen päivän lenkkeilyiltä Jyväsjärvellä. Siellä tuli vastaan bc-pentu Elmo 5,5 kuukautta, vaihdettiin samantien emännän kanssa numerot, lähdetään joskus pentulenkille. Tänään taas ulkoiltiin Minjan ja Nastjan kanssa Aittovuoressa. Nastjan kanssa juoksivat ihan kivasti, varsinaista leikkiä ei kuitenkaan tyttöjen kanssa synny. Minja pistää Rokin paikalleen eikä Roki tätiä enää härkkinytkään. Roki oikeastaan vaan pyyhältää matkassa mukana, mutta melko välinpitämättömiä tytöt pikkuherran suhteen olivat.

Syystä tai toisesta koira saa nykyään tulla meillä sohvalle ja nojatuoliin...


Vetoleikki on edelleen parasta! Noutaminen tulee hyvänä kakkosena :)

Töitä ja temppuja

Huoh. Työt jatkuu. Loppiainen tänään kuitenkin kevensi ekaa työviikkoa. Muuten ollutkin sitten melkolailla rankkaa, kun työunirytmi ei yllättäen palautunutkaan paikalleen. Mulla ei ole ollut nukkumisvaikeuksia koko viime syksyn aikana, mutta nyt meni neljä yötä ihan muutaman tunnin unilla. Viime yö jo ok, toivottavasti asettuu nyt. En siis mitenkään jaksa tuota vajaan sadan kilsan työmatkaa tollasilla unilla, tilttaan rattiin ja ahistaa jo etukäteen matka.

Roksu-poksu nautiskelee edelleen lomasta, Villellähän tämä viikko vielä on vapaata. Muistaakseni sunnuntaina kävivät Rokin kanssa Villen porukoilla kyläilemässä, ohjelmaan kuului lenkki metsässä ja leikkiä tuttavaperheen lasten kanssa. Oli kiva kuulla, että Roki leikki tosi nätisti lasten kanssa ja vanhempi 10-v. poika oli myös onnistunut käskyttämään Rokia (istu, maahan, tänne) ja oli toiminut kuulemma hyvin. Pitäisikin välillä antaa muiden ohjata Rokia, itsellä on niin hyvä tuntuma siihen, että osaa ajoittaa käskyn juuri oikein, valita äänensävyn ja hakea oikein kontaktia automaattisesti. Olisi terveellistä, jos Roki toimisi muidenkin kanssa.

Olohuonetokoilua ollaan edelleen jatkettu melkein joka päivä. Tänne pitäisi vetää mattoja lattialle enemmän, parketilla ei pysty tekemään yhtään mitään liukkauden vuoksi. Olohuoneen iso matto on ainoa mahdollinen paikka. Haluaisin saada neuvoja uusiin temppuihin, joita koiralle voisi opettaa, ideat on vähissä.

Jalkojen välistä pujottelua on tehty jonkin verran, kaksi askelta menee oikein nätisti yhdellä palkitsemisella, eikä tarvitse enää edes ohjata.

Kurre on edelleen nami- ja käsiavusteinen, Roki ottaa kädestä käpälillä tukea, ei pysy itsekseen.

Kieriminen on aivan selkärangassa, temppu, jota Roki tarjoaa ihan omin päinkin. Mutta jos kierroksia on yhtään liikaa, ei malta tehdä sitä, aloittaa, mutta pomppaa ylös ja ääntää.

Ympäri Roki pyörähtää myös paikallaan nätisti. Teki sitä eilen myös ilman käsimerkkiä.

Tassua Roki antaa hyvin kummallakin käpälällä.

Odota-komento on hienosti hallussa, Roki odottaa lupaa sekä ruokaan, namiin, leluun ynnä muuhun toimintaan. Miinuspuolena se, että odota-komentoa tulee käytettyä joka helkatin tilanteessa aina hihnassa vetämisestä lähtien. Mun teorian mukaan Roki ei osaa käskystä seistä paikallaan juuri sen takia, että siihenkin tilanteesta riippuen on käsketty joko "seis", "seiso" tai "odota".

Yritin opettaa laittamaan käpälät laatikkoon. Pari kertaa sain palkattua oikeasta suorituksesta, Rokin mielestä paras temppu laatikon kanssa kuitenkin on sen syöminen. Edelleen olen kannatuttanut Rokilla kaikenlaisia pieniä ja isojakin esineitä. Hampaanjäljet kaukosäätimessä todistaa. Hienosti se tuo nyt kaiken käteen. Huvittavinta ehkä oli, kun yritin saada työhuoneessa yläkerrassa Rokin tuomaan nitojan. Esine oli kuitenkin liian omituinen eikä Roki suostunut ottamaan suuhun sitä. Myöhemmin tulin alas ja Roki myöhemmin perässä ja kolautti nitojan eteisen lattialle :D.

Ihan tokoilusta luoksetulo onnistuu nyt ilman käsiavustetta! Asento on hienosti suora ja parhaimmillaan myös tosi tiivis. Pieni vartalon nytkäyttäminen tiivistää vielä hiukan löysän asennon. Maahanmeno liikkeestä on parantunut hirmuisesti namipelin ansiosta. Liikkeestä seisomista ja hyppyä ei olla tehty yhtään... Koiran jättäminen sekä makuulle että istumaan onnistuu aika kivasti, olen liikkunut koiran ympärillä n. kolmen metrin säteellä ja Roki pysyy nätisti paikallaan. Olohuoneen lisäksi ollaan tokoiltu pihalla meidän parkkipaikalla. Se on mukavan hiljainen ja riittävästi valaistu. Noutoa varsinkin tehty siellä. Lelupalkalla sain Rokin jopa odottamaan sivulla heiton ajan. Wuhuu! Pidin siis lelua Rokin näkösällä ja vaikka koira oli tietoinen myös kapulasta ja noteerasi myös heiton, jaksoi lelun avulla odottaa paikoillaan. Noutokäsky piti tosin antaa pari kertaa, koska mieluummin olisi ekaksi tarrannut leluun :). Haki kuitenkin kapulan!

Sivulletulo on nyt jostain syystä kosahtanut. Roki tulee kohtiksesti, jos on selän takana, kun kutsun ja näytän kädellä paikkaa. Mutta etupuolelta ei sitten millään, ei edes namilla vetämällä. Istuu jäpöttää vaan johonkin ja jotenkin päin. Pitää ottaa taas kunnon nakit käyttöön ja aloittaa alusta. Johan se tuon osasi pelkällä käskylläkin jossain vaiheessa. Käännöksiä ollaan seuraamisessa kuitenkin tehty jatkuvasti, mutta kai tuo takapään käyttö on vielä aika heikkoa ja pitää sivullekin houkutella taas laajoissa kaarissa...

TT:n treenit jatkuu ensi viikolla. Pitäisi sitä seisomaan pysähtymistä ja hyppyä tehdä...

Uusi vuosi 2011

Uuden vuoden juhlinnasta selvittiin hienosti. Paukut ja välähdykset eivät häirinneet Rokia tippaakaan, ei noteerannut raketteja oikeastaan ollenkaan. Meillä oli vieraita iltaa viettämässä ja Roki keskittyi söpöilemään vuoronperään kaikkien kainalossa. Tosi nätisti käyttäytyi koko illan ajan, ei ihan hillitöntä riehumista enää.

Aattoaamuna käytiin väsyttämässä koiria isommalla porukalla Alvajärven jäällä. Mukana oli Riikka Riehan ja Viiman kanssa, sekä Satu ja Naava-snautserityttö. Roki keskittyi entisenlaisesti rallaamaan Riehan kanssa, ja kyllä ne juoksivatkin! Lunta oli edellisenä yönä tullut paljon lisää ja kyllä tuo lenkki varmasti pentujen voimille otti. Roki sai poikkeuksellisen hyvin Riehaa nyt kiinni, kun tyttösellä on lyhyemmät kintut, normaalistihan Rieha painelee Rokia lujempaa. Pikkaisen alistustarvetta Rokilla oli nuorempaa kohtaan ja meinasi aina kiinni saatuaan ryhtyä jylpyttämään... Uudesta kaverista, Naavasta, Roki ei juurikaan tällä lenkillä piitannut. Uskon kuitenkin, että tulisivat kivasti juttuun ja leikkikin toimisi, jos ei olisi muita koiria matkassa. Tässä muutama Satun ottama kuva uudenvuodenaaton luminaamoista:




Rieha ja Naava


Melkein koko porukka kasassa


Ihana pusukone Rieha isoine korvineen


Aika kivasti on ehditty myös treenailla lomapäivinä. Noutoa ollaan harjoiteltu edelleen järjestelmällisesti ja alkaa sujua jo tosi nätisti. Vielä kun jaksaisi Roki pysyä paikallaan perusasennossa kapulan heiton ajan, työn alla tämäkin. Tänään askarreltiin vähän sisällä, kontaktiharjoitukset ollaan otettu takaisin ohjelmaan, kun seuraamisessa Roki kyttää aina vain kättä, jossa tietää namin olevan. Muutamana päivänä olen nyt palkannut katsekontaktin ottamisesta erilaisissa harjoituksissa ja nyt tehtiin sisällä myös seuraamista, ihan yksittäisiä askelia vain, perusasennosta perusasentoon ja poju napotti nyt kyllä tosi nätisti silmiin.

Huvikseen treenattiin myös erikoisten esineiden ottamista, kanniskelua ja tuomista käteen. Tulitikkuaski, pieni avaimenperä, pullasuti ja kaukosäädin kelpasivat mainiosti ja Roki toi tosi nätisti. Palkkaus narunvedolla. Lusikkaa Roki ei suostunut kantamaan, otti pari kertaa suuhun kyllä, mutta sylki pois. Oli varmaan eka metalliesine ja sen takia outo. Kännykkän Roki toi myös, mutta soiva puhelin oli vähän omituinen :). Tästä kuitenkin treeni alkaa, jos se joskus toisi puhelimen sen soidessa! Kyllä se nytkin pari kertaa suostui kantamaan soivaa kännyä, mutta ihan ei vielä homma mennyt jakeluun (otin kyllä värinän pois päältä, se olisi varmaan ollut jo ihan liian paha).