maanantai 5. syyskuuta 2011

Viikko rauhallista menoa

Roki ei arvosta yhtään! Siis rauhallista menoa. Viime päivityksessä kirjoittelin, että Roki on ontunut viime sunnuntain aksatreeneistä lähtien. Viikolla ontuminen pikkuhiljaa vähentyi, mutta oireilee siis edelleen. Enää jalka ei mene alta, mutta käynti on välillä sellaista keinuvaa, joten joku siellä vielä kaihertaa. Uintia ja hierontaa voisi harkita nyt palauttavana.

Nyt siis ollaan viikko kuljettu pelkkiä hihnalenkkejä, melko lyhyitä sellaisia. Yllättävänkin hyvin Roki on sopeutunut rauhallisempaan menoon. Jälkiä ollaan kuitenkin tehty ja ainakin eilinen jälki sujui tosi hyvin! Vaihtelevasti nuo ovat nyt kulkeneet. Viime torstain jälkitreenit olivat täysi floppi. Illat pimenevät jo aika vauhtia ja meidän treenivuoro on ollut myöhään. Viime viikolla käytännössä aloitettiinkin jo ihan hämärässä. Jälki alkoi taas janalta ja tällä kertaa siihen teki vieras ihminen häiriöjäljen. Aikamoista säätämistä oli tuo jäljen tekeminen, mutta aivan pelleilyksi homma meni Rokilta. Lähdettiin miltei heti koiran kanssa ajamaan jälkeä - otsalamput päässä. Etukäteen jänskäsin, ottaako Roki häiriötä pahasti lamppuni valokeilasta. Ei häirinnyt. Mutta sen sijaan toisen koiranomistajan lamppu häiritsi, se tuikki jonkin matkan päässä metsässä. Rokilla ei jäljestämisestä tullut mitään, se löysi kyllä jäljen janalta hienosti, mutta torppasi sitten hanurinsa mättäälle, tuijotti valopistettä ja puhkui ja puhisi.

Tilanne oli melko koominen, arvasinkin, että Roki ei kestä tuollaista häiriötä. Ihme kyllä sain sen usutettua seuraamaan jäljen loppuun asti. Ilmavainulla tosin varmasti mentiin pitkät pätkät, vauhti oli niin kova. Välillä taas istuttiin ja puhistiin. Joo-o, purkit löytyivät, mitään hajua ei ole mulla, häiritsikö häiriöjäljet Rokia ja kymmenestä kepistä maastoon jäi seitsemän, kolme löysin itse. Oikeasti, kyllä Roki ainakin yhden niistä kolmesta nosti, muttei vaan tuonut mulle asti. Että sellainen treeni.

Eilen jäljestys tosiaan taas sujui hirmu hienosti. Jäljellä ei ollut häiröjälkiä, mutta kolme polunylitystä tehtiin ja ne menivät täysin varmasti. Työskentely oli tällä kertaa rauhallista ja tarkkaa. Janalta Roki lähti takajäljelle, mutta korjasi itsenäisesti. 90 asteen kulmia jäljellä oli kolme ja kaikki otettiin tarkkaan, yhdellä Roki pyörähti kerran ympäri. Olen vähentänyt nyt namia itse kulmasta, sitä ennen ja sen jälkeen on vielä tiheässä. Muuten namia on joka kolmannesta joka viidenteen askeleeseen. Poluilla enemmän. Vaikeissa paikoissa kävelen vielä kukonaskelilla, mutta muuten melko normaalilla askelpituudella.


Onnahtelun lisäksi riesana Rokilla on viime viikosta alkaen olleet vuotavat silmät. Pientä tulehdusta mahdollisesti, koska näyttävät kutisevan ja luomet ja valkuaiset punoittavat selvästi. Tähän asti olen vain putsaillut keitetyllä vedellä, eikä tila ainakaan ole pahentunut.

Jälkivaljaat menivät vaihtoon, koska päättelimme Annen kanssa, että Rokin jäljestysongelmat (yökkiminen ja heinänsyönti) johtuivat valjaista. Uskon kyllä tuohon diagnoosiin, Rokin valjaiden mahanalushihnan yläosa painoi suoraan kurkkuun rintalastan yläpuolelle. Roki vetää välillä jäljellä ja tunne on varmaan ollut ihan todella ärsyttävä, kun koira vielä painaa pään alas jäljestäessä. Nyt testissä on Vekin husky-valjaat ja ainakaan tähän mennessä ei vastaavia ongelmia ole ollut. Pitänee teetättää itselle Rokille omat samanlaiset, ne kun käyvät myös juoksuvyön kanssa. Eihän niillä Rokin vanhoilla valjailla ole enää mitään käyttöä, koska niissä ei kerta kaikkiaan voi vetää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti