perjantai 24. toukokuuta 2013

Vepekausi korkattu!

Kesäharrastuksiin alkaa päästä nyt kunnolla kiinni, kun päästiin vihdoin ekoihin vepetreeneihin tiistaina. Viimeisen parin viikon sisään olen uittanut Rokin kahdesti myös Koirasportilla. Yksi kerta on vielä kevään viimeisestä sarjakortista käyttämättä, parin viikon päästä mennään. Vepetreenit Harakkasaaressa meni kutakuinkin putkeen! Roki teki veneestä hypyn ja kaksi kierrosta vientiä. Hypyn kanssa ei luonnollisesti mitään ongelmaa. Ja vienti on todella mennyt eteenpäin, kun talvella ollaan jaksettu uimalallakin sitä toistaa. Roki tuo tällä hetkellä nyt mulle ja näin aion liikkeen pitääkin, ainakin soveen asti. Hetsasin rannassa varman päälle ja Rokin uimaanlähdöt olivat varmoja, ei mitään ämpyilyä siinä tai uinnista kesken takaisin kääntymistä. Tehtiin ehkä 15 metriin vientiä pisimmillään. Hyvä tästä tulee!

Tokoa on tehty hyvin vähän, mutta jonkun jäljen tein hiihtomaahan. Ei mitään säkenöivää kylläkään tapahtunut jälkimetsässä, selkeästi ne metsät ovat todella kuljettuja ja häiriötä on liikaa. Yli puolet kepeistä kyllä nousi, ensimmäinenkin, mutta jäljestys oli haahuilua ja arpomista.

Esineruutujakin olen pari tehnyt. Yksi esine isosta ruudusta nousee aina nopeasti ja varmasti, mutta toisen etsinnässä jo saattaa Rokilla itseluottamusta alkaa heikkenemään. Mitään ei kuitenkaan tähän mennessä ole lopullisesti kadonnut metsään :).

Ai niin, tulihan tänään postiakin! Rokin viime syksynä Kuopiosta pokkaamalle cacibille tuli tänään vahvistus kera M & M:n alennussetelin. En edes tiennyt, että cacibit vahvistetaan noin. Kaikkea sitä oppii.

Toivon tässä jatkossa itseältäni vähän tehokkaampaa päivitystahtia. Toukokuu meinaa olla vähän hektistä aikaa opettajalle. Mutta viikon päästä loman alku on yhtä aamua vailla!


Tähän loppuun ajatus mustavalkoiselle ystävälle, joka tänään on lähtenyt juoksemaan varisten perässä pilviniityille. Hei hei rakas lenkkikaveri ja Rokin pöllyttäjä bordercollie Pikkupaimenen U make me crazy eli Aino. Muistoissa on Aino-Mainio.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Näyttelypostaus

Luvassa tiivistelmä viikonlopun näyttelykuvioista. Viikon muista puuhista tulossa postia myöhemmin.

Eilen Roki kävi bortsuerkkarissa Jämsässä Vuohitallin retkueen kanssa. Itse en ehtinyt muilta menoilta mukaan. Koiria oli ilmoitettu peräti 120 kappaletta. Australialainen tuomari Wayne Fleming piti tiukkaa linjaa ja jakoi arvosanoja laidasta laitaan. Roki sai EH:n todella kivalla arvostelulla. Erinomaista oli jaettu avoimen luokan uroksille varsin vähän. Arvostelu kuului näin:

"3 years old male. Typical of the breed. Slightly sloping topline which could be improved. Good head propotions. Correct ear placement. Dark eyer. Scissor bite. Strong boning. Good front & rear angulation. Moves with reach & drive. Good thick undercoat. Coat clearing."

Liikkeistä tuli kehuja ja Noora sanoikin kehän olleen riittävän suuri riittävään vauhtiin. Lisäksi odottelua oli niin paljon, että Roki oli kivasti saatu väsytettyä pitämään myös häntänsä oikealla paikalla. Nämä kaikki eivät ihan olleet tämän päivän keikalla samalla tavoin kohdallaan... :) Muutkin porukan koirat eli Piika, Sara ja Nita toivat kehästä EH-arvostelun.


Tänään sitten uudelleen Nooran ja Rokin kanssa Jämsään. Luvassa oli kaikkien rotujen näyttely ja norjalainen tuomari. Selvittiin reissusta varsin nopeasti, kehä oli aikataulussa ja arvostelu reipasta. Norjalainen ei nyt sitten pitänyt oikein minkäänlaisista uroksista, junnut miellyttivät ilmeisesti eniten, joten oletettavasti hänelle mieluinen linja oli varsin kevyt koira. Tosi yllättävätkin tapaukset toivat kehästä H:n, kuten myös me. Ennen ei ollakaan saatu hyvää. Arvostelu Svein Helgeseniltä seuraavanlainen:

"Good type & balance. Good head. Too deep in stop. (Mitähän se meinaa??) Could have more neck and laid back shoulder. Very good body. Too happy tail. Normally angulated. Could have better coat structure. A little short in movement behind."

Ei siis niin kovin kehno arvostelu, mitä nyt tuo iloinen häntä tuolla pyörii ja jotain rakenteesta. Kehä oli nyt todella pieni, joten liike jäi kyllä suppeaksi. Mutta kokemus tämäkin ja saatiin myös nauttia hienosta helteisestä päivästä! Seuraava reissu suuntautuu kesäkuun toisena viikonloppuna Tuuriin.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Vuoden ensimmäinen jälki

Jee! Jälkikausi avattu! Ja epävarmoihin odotuksiin nähden aivan mainiosti! Birgitta teki meille jäljen Lievestuoreen suunnalle tässä illalla. Pyysin aika lyhyttä ja iisiä kevään ensiyrittämän kunniaksi, sain ainakin 300 metriä pitkän kahdella metsäautotien ylityksellä... Aina ei saa mitä tilaa, mutta ennakkoluulottomasti vaan radalle. Birgitta ja Tiina seurasivat menoa tienvarresta, kun kielsin lähtemästä perään - en niinkään Rokin takia, vaan koska itse olisin ollut epävarma.

Janalta nosti ensin takajäljen, tässä puutuin asiaan ja ohjasin oikeaan. Sitten lähti veturi liikkeelle, vauhti oli kova, mutta jäljestys erittäin tarkkaa. En viitsinyt hillitä juurikaan vauhtia, koska ei voinut tietää, miten herkkä häiriölle tai epävarma näin pitkästä aikaa Roki olisi. No ei ollut epävarma, olisin varmaan voinut tulla liinan päässä mahallani perässä ja juna kulkee vaan. Siinä superinnossa kuitenkin ennalta-arvattavasti jäi vähän keppejä väliin. Roki ajoi suoraan ykkösestä yli, kakkosen kohdalla uskoakseni se jo merkkasi vähän paikkaa, mutta jälki kiinnosti miljoonasti enemmän. Kolmosen etsinnän bongasin jo aivan selvästi, tässä vaiheessa uskalsin jo vähän Rokia jarratakin ja höpötellä kepeistä ja etsimisestä. Kolmonen siis nousi hyvin. Leikkipalkka ja eteenpäin. Nelosen taas merkkasi ja etsikin pitkään, mutta päätyi jatkamaan jälkä enkä minäkään keppiä huomannut missään. Vitonen jälleen selkeä pyöriskely, malttoi jo tässä vaiheessa hyvin etsiä, mutta nostaminen kaikessa hosumisessa kesti kauan, vaikka keppi oli ihan jaloissa. Kutonen eli viimeinen nousi jo varmasti, vauhtikin oli tasaantunut kivasti.

Olen todella tyytyväinen tuohon varmuuteen jäljellä. Metsäautoteiden ylityksissä ei ollut mitään ongelmaa ja jälki löytyi hyvin tien toiselta puolelta. Todellakin uskallan jatkossa jarruttaa vauhtia ja tullaan huolella treenaamaan janalähtöjä sekä ekan kepin nostamista. Varmaankin niin, että jälkeä ei jatketa ekan kepin jälkeen, vaan riekutaan huippupalkat nostetusta kepistä.


Tehtiin reilunkokoinen esineruutu illan päätteeksi. Kokoa oli tuplaten aiemmin tekemiini verrattuna, taisipa olla ainakin leveyttä jo reilusti ylikin 50 metriä. Birgitta vei alueelle kolme Tiinan esinettä eli vaikeutena nyt myös uudet esineet. En katsonut esineiden vientiä. Roki lähti ekalle pistolle hyvin ja suoraan takareunaan asti. Jonkin verran ehkä jäljestysmeininkiä, ohitti lähimmän esineen, mutta nosti kuitenkin varmasti suunnilleen keskeltä aluetta hanskan. Harmi, etten nähnyt esinettä Rokin suussa enkä näin ollen kehunut palautusjuoksua tarpeeksi.

Toiselle pistolle epävarmempi lähtö. Haahuilua. En hetsannut lähdössä tarpeeksi, vaan lähetin melko eleettömästi namipalkan jälkeen toiselle haulle. Olin suunnitellut, että tuo kaksi kolmesta esineestä riittää. Kokeilin uudelleen lähettämistä toisesta laidasta ruutua, parempi lähtö, mutta jälleen palasi tyhjin suin. Ladattiin vähän akkuja ja siirryttiin kokonaan toiseen laitaan. Hetsasin tällä kertaa kunnolla, Roki virittyi paljon paremmin ja otti vainuakin. Nyt pisto lähti taas reippaasti pitkälle ja aika nätisti nousi esine. Nyt isoilla kehuilla riemukas palautus ja leikit päälle.

Vähän on itselläkin hakemista ja opettelemista, mutta taidettiinpa saada nyt ihan hyviä ohjeita ja lisäksi pienet kehutkin päälle. Hyvinhän tuo sujui, vuoden eka jälki ja huomattavasti haastavammaksi tehty ruutu. Motivaatiota jatkamiseen löytyy paljon epäilemättä meillä molemmilla!

torstai 9. toukokuuta 2013

Viime aikojen tekemisiä

Yritän tiiviisti päivittää lähiaikojen harrastamisia...

Metsässä on vielä kevään eka jälki ajamatta, mutta esineruututreenejä on jatkettu. Edelleen pelkkiä hyviä kokemuksia ja onnistumisia siltä saralta. Viikonloppuna olisi tarkoitus teettää Rokilla ensimmäinen jonkun muun tekemä ruutu vierailla esineillä. Esineet on treenissä nousseet sekä vasta- että myötätuulesta. Heittoleikissä edelleen Rokin on vaikea löytyä kadonnutta lelua myötätuulessa, mutta ruudussa Rokia kaiketi auttaa poljettu alue.

Uimassa käytiin pitkästä aikaa eilen. Käärmeenpuremaepäilyn takia edellinen kerta jäi väliin ja viime viikon uinti siirtyi meistä riippumatta tälle viikolle. Otettiin kuntoilun kannalta muutamalla damin heitolla höystettynä. Näytti hieman jäykältä Rokin liike tänä aamuna, tauon jälkeen tuli aika pitkä uinti eiliselle, joten varmaan tuntui raadossa. Vepet alkoivat tällä viikolla, mutta vielä ei ehditty mukaan ja todennäköisesti ensi viikkokin vielä skippaantuu muiden menojen takia. Sitten päästään vihdoin aloittamaan ja varmaan vedetkin vähän jo ehtivät lämmetä.

Tokon saralla on pieniä treenejä tehty, pariinkin otteeseen nyt Naavan ja Satun kanssa. Eilen oli todella levoton paikkamakuu, häiriö pitkästä aikaa todella näkyi Rokissa. En pelännyt sen lähtevän liikkeelle, mutta pää pyöri ja hajuja oli ilmassa. Ihmisiä liikkui aika paljon lähettyvillä, kun kentällä oli alkamassa pallopelit. Eipä olla juuri noita talven mittaan treenattu muuta kuin rauhassa kotona ruokakupilla. Seuraamista ollaan muuten lähinnä noissa treeneissä tehty. Lelu on pysynyt kainalossa ja ollaan höntsätty vaikka mitä temppuja seuraamisen seassa, uusimpana Rokin pitää liikkeessä käskystä kiertää mun ympäri. Nämä nostavat tosi kivasti virettä ja on ollut aika hauskaa. Tosin temppuilusta aiheutuu kummallisia lieveilmiöitä perusseuraamiseen, kuten se, että yllättävissä tilanteissa Roki haluaa lähteä pujottelemaan jalkojen välistä, vaikkei mitään vinkkiä ole annettu - silloin tapahtuu kolari koiran kallon ja mun polven kanssa. Toistaiseksi tokoilu on taas hauskaa!

Ensi viikonloppuna on kaksi näyttelyä Jämsässä. Lauantain erkkariin en taida ehtiä itse mukaan, mutta Roki lähtee ja sunnuntaina sitten ollaan menossa yhdessä Nooran kanssa kaikkien rotujen näyttelyyn.