Tänään heitettiin näyttelykeikka Seinäjoelle. Lähtö oli aikainen ja paluu myös jo hyvissä ajoin, mutta ihan koomatessa on loppupäivä mennyt, kun edellisen yön unet jäivät lyhyiksi. Reissu oli itseasiassa aika hauska, ja koirain näköiset arvioinnit saatiin kehästä. Minut yllätti hallinäyttelyssä tilan likaisuus, siis se, että koirat paskoivat ja pissasivat ihan miten sattuu pitkin hallia. Tokihan niitä siivoiltiin, mutta silti jotenkin yllätyin. Joku kyllä oli varoittanut, että harva se kerta on reput ja muut releet pissassa, kun joku ehtii koiven nostaa. Mutta se kakkaaminen?! Ulos ei voinut tehdä? Nyt kyllä tekee mieli pestä kaikki mukana olleet kamppeet, vaikka oletettavasti oltiinkin ihan siistissä kohdassa parkissa..
Rokilla ei ehkä ollut ihan paras päivä, vaikkakin se kyllä käyttäytyi omassa mittapuussaan tosi nätisti sekä kehässä että sen ulkopuolella. Bortsukehää ei ollut matotettu muuten kuin reunoilta ja siitä seurasi jalkojen lipsumista nurkissa. Muutenkin kehä oli pieni, eikä Rokin liikkuminen oikein päässyt oikeuksiinsa. Häntä oli niin kippuralla selän päällä kuin mahdollista :D. Seisotus sujui rauhallisesti, tosin tuomaria vähän pussaten. Kyseinen tuomari tuntui kyllä tykkäävän koiran tervehdyksestä.
Roki oli NUO-EH arvostelulla: "Correct type. Correct proportions on the head. Correct body construction. Needs much more straight topline. Tail carried over the body. In movement front & rear legs should be more parallel. Nice temperament." Tuomari oli romanialainen Dagmar Klein.
Luulen että tuo viittaus liikkeeseen liittyi Rokin epävarmaan liikkumiseen liukkailla paikoilla ja tiukoissa kulmissa. Nooran kanssa Roki kyllä käyttäytyy kyllä uskomattoman fiksusti toisten koirien seurassa kehässä. Olen monta kertaa sanonut, että Noora vaan luottaa Rokiin niin paljon, että Roki saa siitä suoritusvarmuutta hurjasti! Ei taatusti sujuisi minun kanssa yhtä hyvin. Kiitti taas Nooralle!
Noora käytti myös Saran kehässä. Saran varma kehätyöskentely ja kohtuu olematon turkki toivat arvostelun AVO-EH. Piika sen sijaan misseili ansiokkaasti ollen ROP-pentu ja sai myös KP:n. Piikan ekasta näyttelystä onnentoivotukset! Kotimatkalla Piika oli sitä mieltä, että kauniina oleminen on järjettömän rankkaa ja levytti ihan koomassa koko matkan jalkotilassa, johon menomatkalla neito ei mielestään mahtunut ollenkaan. Myös Roki oli paluumatkan ajan älli mättäällä, on nää pienille ja innokkaille raskaita reissuja.
lauantai 29. lokakuuta 2011
perjantai 28. lokakuuta 2011
1,5-vuotias Roksu!
Rokilla oli eilen synttärit, puolitoista vuotta kasassa! Toivottavasti tässä lähiviikonloppuina olisi sen sorttisia säitä, että saataisiin muutama kiva kuva Rokista. Ehkä joku kuva myös huomisista näytelmistä Seinäjoelta! Nyt on kyllä ollut niin surkeita pimeitä syyssadepäiviä, että ei tosikaan. Ville punnitsi pari viikkoa sitten Rokin ja painoa oli lähes 21 kiloa. Poika miehistyy, mutta osaltaan uskon painon olevan myös syksyn tuomaa pientä lihomista, koska aktiivisuustaso on laskenut kesäajasta. Vähän ollaan vähennetty ruoka-annosta tai lähinnä tarkkaillaan ruuan määrää sellaisina päivinä, kun koiraan on uponnut paljon namia ja nakkia treenien tai leikkien yhteydessä.
Tässä illalla puunasin Rokin huomista varten. Pitkästä aikaa pesin koko koiran ja föönailinkin. Oli alunperin tarkoitus, että kaveri ehtisis parturoida vähän Rokia ja leikellä erityisesti korvia esiin. Lopulta minä en kuitenkaan ehtinyt sitä järjestää ja Roki menee nyt turilaana kehään.
Eiliset tokotreenit olivat monien kivasti menneiden jälkeen sitten sieltä kamalasta päästä. Huomaan selvästi, mikä merkitys jäljestyksellä on ollut Rokin muulle treenaamiselle. Nyt ei olla viikkoon tehty yhtään jälkeä ja en ehtinyt eilenkään ennen tokoilua muuta kuin puolen tunnin lenkille Rokin kanssa. Vire oli sitten sen mukainen myös hallissa. Pakkaa sotki myös kaksi uutta koirakkoa, jotka eivät yleensä ole meidän ryhmässä. Roki oli heti kättelyssä kierroksilla ja kierrokset vaikuttivat tekemisen tarkkuuteen koko treenin ajan. Kurssin alussa huomasin, että Roki rauhoittuu hallissa kyllä, jos en kiinnitä siihen ohjeenannon aikana huomiota, enkä pidä nameja kädessä. Mutta nyt ongelmaksi on noussut tuijottelu, josta pari muuta urosta ryhmässä provosoituu ja tämän takia mun on pakko yrittää pitää Rokia lähellä. Eli en voikaan ignorata sen rempomista hihnassa. Todella hankalaa.
Tässä vähän itse treenin sujumisesta. Tehtiin mun mielestä ehkä vähän liian montaa asiaa yhtä treeniä kohden.
Luoksepäästävyys: Vierustoveri kävi katsomassa hampaat. Sujui ihan hyvin, Roki pysyi suunnilleen nahoissaan. Minun piti sitten tsekata se seuraava koira, Roki jäi hyvin istumaan, mutta nousi, kun palasin sen luokse. Otin uudestaan ja sujui, mutta huomasin, että en voi katsoa koiraa silmiin, kun palaan takaisin, sillä Roki ottaa sen jonkin sortin kutsuna ja lähtee liikkeelle.
Paikkamakuu: 2 min. Meni tosi vinoon makuulle ja vaati siihen useamman käskyn. Pysyi kyllä hienosti kaksi minuuttia, vaikka puolet ryhmästä tekivät häiriöksi seuraamisen samalla.
Seuraaminen: Tehtiin monta eri osiota. Aluksi paikkamakuulaisille häiriönä ja ohjattuna. Meni vähän miten sattuu -kontaktilla, mutta käännökset nyt paremmat kuin viimeksi. Palkkailin välillä. Tehtiin myös juoksuun lähtöjä. Aika hyvin pysyi juoksussa paikka. Ensin edisti, mutta korjaantui.
Liikkeestä seisominen: Sujunut treeneissä tosi hyvin, hehkutinkin vissiin aiemmin, miten on varmistunut. Meni ihan perseelleen. Ensi yrittämällä osa teki liikkeestä maahanmenoa ja Roki meni sitten naulittuna maahan naapurikoirakon käskystä. Ihme juttu, koska maahanmenohan meillä on tökkinyt. No tästä seurasi nyt se, ettei Roki enää stopannut kunnolla, vaan valui pahasti. Ja vaikka stoppasikin, ei kestänyt juuri hetkeäkään paikallaan, vaan lähti kohti. Voi kökkö, joutuuko tätäkin aloittamaan ihan alusta?
Liikkeestä maahanmeno: Mitä tästä nyt sanoisi, sujui ihan ulkopuolisen ihmisen käskystä, joka ei ollut edes osoitettu Rokille. Ei toiminut mun käskyllä.
Luoksetulon stoppi: Yllättäen aika kivoja kokeiluja. Lyhyt matka, törpön kohdalla stoppi. Käsimerkillä ja käskyllä pysähtyi hyvin, heitin palkkanamin välittömästi.
Nouto: Tehtiin erikseen nouto-osaa, innostin alkuun kapulalla. Vauhdikas ja innokas nouto, odottaa tosi varmasti lupaa lähteä liikkeelle. Erikseen tehtiin pelkkää kapulan suuhun ottoa ja luovutusta. Pureskeli ihan vähän tai pyöritti suussa.
Kaukot: Hyvin sekavaa, tehtiin ohjattuna. Ei pelittänyt kunnolla, sekoilin itse ja Roki pääsi valuttamaan hanuria eteenpäin. :(
Ei mennyt kaksisesti... Ja jäi vähän paska fiilis. Olin kyllä väsynyt jo lähteissä ja aavistus oli, ettei omakaan mielentila nyt sovi riittävään kärsivällisyyteen, jota treenit vaatii. Treenaillaan taas ensi viikkoa varten, lähinnä lenkkien yhteydessä. Milläs mä nyt vaan väsytän Rokia ennen treenejä, ensi viikolla käännetään kelloja ja vielä vähemmän on aikaa töistä ehtiä metsään jäljenajoon.
Tässä illalla puunasin Rokin huomista varten. Pitkästä aikaa pesin koko koiran ja föönailinkin. Oli alunperin tarkoitus, että kaveri ehtisis parturoida vähän Rokia ja leikellä erityisesti korvia esiin. Lopulta minä en kuitenkaan ehtinyt sitä järjestää ja Roki menee nyt turilaana kehään.
Eiliset tokotreenit olivat monien kivasti menneiden jälkeen sitten sieltä kamalasta päästä. Huomaan selvästi, mikä merkitys jäljestyksellä on ollut Rokin muulle treenaamiselle. Nyt ei olla viikkoon tehty yhtään jälkeä ja en ehtinyt eilenkään ennen tokoilua muuta kuin puolen tunnin lenkille Rokin kanssa. Vire oli sitten sen mukainen myös hallissa. Pakkaa sotki myös kaksi uutta koirakkoa, jotka eivät yleensä ole meidän ryhmässä. Roki oli heti kättelyssä kierroksilla ja kierrokset vaikuttivat tekemisen tarkkuuteen koko treenin ajan. Kurssin alussa huomasin, että Roki rauhoittuu hallissa kyllä, jos en kiinnitä siihen ohjeenannon aikana huomiota, enkä pidä nameja kädessä. Mutta nyt ongelmaksi on noussut tuijottelu, josta pari muuta urosta ryhmässä provosoituu ja tämän takia mun on pakko yrittää pitää Rokia lähellä. Eli en voikaan ignorata sen rempomista hihnassa. Todella hankalaa.
Tässä vähän itse treenin sujumisesta. Tehtiin mun mielestä ehkä vähän liian montaa asiaa yhtä treeniä kohden.
Luoksepäästävyys: Vierustoveri kävi katsomassa hampaat. Sujui ihan hyvin, Roki pysyi suunnilleen nahoissaan. Minun piti sitten tsekata se seuraava koira, Roki jäi hyvin istumaan, mutta nousi, kun palasin sen luokse. Otin uudestaan ja sujui, mutta huomasin, että en voi katsoa koiraa silmiin, kun palaan takaisin, sillä Roki ottaa sen jonkin sortin kutsuna ja lähtee liikkeelle.
Paikkamakuu: 2 min. Meni tosi vinoon makuulle ja vaati siihen useamman käskyn. Pysyi kyllä hienosti kaksi minuuttia, vaikka puolet ryhmästä tekivät häiriöksi seuraamisen samalla.
Seuraaminen: Tehtiin monta eri osiota. Aluksi paikkamakuulaisille häiriönä ja ohjattuna. Meni vähän miten sattuu -kontaktilla, mutta käännökset nyt paremmat kuin viimeksi. Palkkailin välillä. Tehtiin myös juoksuun lähtöjä. Aika hyvin pysyi juoksussa paikka. Ensin edisti, mutta korjaantui.
Liikkeestä seisominen: Sujunut treeneissä tosi hyvin, hehkutinkin vissiin aiemmin, miten on varmistunut. Meni ihan perseelleen. Ensi yrittämällä osa teki liikkeestä maahanmenoa ja Roki meni sitten naulittuna maahan naapurikoirakon käskystä. Ihme juttu, koska maahanmenohan meillä on tökkinyt. No tästä seurasi nyt se, ettei Roki enää stopannut kunnolla, vaan valui pahasti. Ja vaikka stoppasikin, ei kestänyt juuri hetkeäkään paikallaan, vaan lähti kohti. Voi kökkö, joutuuko tätäkin aloittamaan ihan alusta?
Liikkeestä maahanmeno: Mitä tästä nyt sanoisi, sujui ihan ulkopuolisen ihmisen käskystä, joka ei ollut edes osoitettu Rokille. Ei toiminut mun käskyllä.
Luoksetulon stoppi: Yllättäen aika kivoja kokeiluja. Lyhyt matka, törpön kohdalla stoppi. Käsimerkillä ja käskyllä pysähtyi hyvin, heitin palkkanamin välittömästi.
Nouto: Tehtiin erikseen nouto-osaa, innostin alkuun kapulalla. Vauhdikas ja innokas nouto, odottaa tosi varmasti lupaa lähteä liikkeelle. Erikseen tehtiin pelkkää kapulan suuhun ottoa ja luovutusta. Pureskeli ihan vähän tai pyöritti suussa.
Kaukot: Hyvin sekavaa, tehtiin ohjattuna. Ei pelittänyt kunnolla, sekoilin itse ja Roki pääsi valuttamaan hanuria eteenpäin. :(
Ei mennyt kaksisesti... Ja jäi vähän paska fiilis. Olin kyllä väsynyt jo lähteissä ja aavistus oli, ettei omakaan mielentila nyt sovi riittävään kärsivällisyyteen, jota treenit vaatii. Treenaillaan taas ensi viikkoa varten, lähinnä lenkkien yhteydessä. Milläs mä nyt vaan väsytän Rokia ennen treenejä, ensi viikolla käännetään kelloja ja vielä vähemmän on aikaa töistä ehtiä metsään jäljenajoon.
tiistai 25. lokakuuta 2011
Lomaviikon jälkeen
Syysloma hurahti ohi ja jälleen aherretaan arjessa. Jakso vaihtui koulussa ja tunteja on pari edellistä enemmän. Loma oli sujui mukavasti ja kotosalla rentoutuen. Roki veti viime lauantain koko päivän sikeitä ja oli ilmeisesti sitä mieltä, että on tää lomailu rankkaa hommaa. Ei saa nukkua päivällä ja kaikenlaista ohjelmaa järjestetään.
Rokin kanssa vietettiin yksi iltapäivä Saviolla ja lenkkeiltiin kolmatta tuntia pitkin peltoja, puskia ja rantoja tutulla porukalla. Birgitan kanssa naureskeltiin Rokin edelleen kohtalaisen kömpelölle riemurallille rantakivikossa, mutta todettiin, että kyllä se vepe voisi pojalle sopia, koska uidessahan kukaan ei ole köntys :D. Roki kyllä ui mainiosti, vauhti on oikeasti hyvä ja liike taloudellinen. Lisäksi vedestä nouto on varma (mikäli Roki malttaa katsoa mihin keppi lensi). Roki keksi myös kytätä Nitan kanssa Saraa. Nitahan harrastaa Saran "kiusaamista" koko ajan, mutta tähän asti Roki on vaan lällätellyt joukossa tajuamatta mitään kaverien kemioista. Tällä kertaa Roki lähtikin mamman kanssa vaanimaan ja ihan pikkuisen ajamaan Saraa.
Toinen lomapäivä seikkailtiin Isojärven kansallispuistossa. Ihana hiljainen metsäreitti, makkaranpaistot nuotiolla - just hyvä syysretki! Helppokulkuista maastoa, varmaan joku 10-15 kilsaa mentiin. Harmi, ettei sää ollut kummoinen, ihan harmaa päivä. Suomaisema olisi auringossa näyttänyt komealta, kun kasvillisuus vielä oli punaista ja oranssia.
Treeniä otettiin niin jäljellä kuin tokossakin. Annen ja Ainon kanssa käytiin pariin otteeseen ajamassa jäljet ja mustavalkoiset ottivat myös leikinrallatuksesta ilon irti. Todettiin, että nyt voi pitää taukoa jäljenteosta Hiihtomaassa, taitaa häiriöjälkeä olla sienestäjien jäljiltä vähän liikaa meidän aloittelijoille. Viimeiset pitkät jäljet meni poskelleen sekä Rokilla että Ainolla. Kumpikin kyllä jäljesti loppuun asti, mutta keppejä jäi väliin ja kaameaa haahuilua myös välillä. Ville teki Rokille Suolahdessa lyhyemmän jäljen koskemattomampaan metsään ilman janaa ja se olikin taas sujunut ihan hyvin, Roki myös oli varmasti nostanut kaikki kepit paitsi viimeistä.
Tokotreeniä ollaan otettu iltalenkin yhteydessä ja sisällä. Liikkeestä seisominen on eniten ollut työn alla ja myös varmistunut tosi paljon. Viime torstain treeneissä tehtiin alkeita myös luoksetulon stoppia varten. Roki seisoo liikkeestä varsin tarkasti ja kestää koko ajan paremmin myös sen, että liikun ympärillä ja seison vieressä.
Liikkeestä maahanmenoa ollaan nyt tehty leikkien ja käsi-/vartaloavulla. Näyttäisi pikkuhiljaa taas nopeutuvan.
Treeneissä hyppy sujui ihan älyttömän hyvin. Alokasluokan tasolla ollaan helposti eikä tätä liikettä liikaa tarvitse treenailla.
Seuraamista jatketaan askelsiirtymien avulla. Perusasento on edelleen Rokista kivaa ja niinpä seuraamista sitten tehdä ajatuksella ´perusasennosta toiseen´. Välillä imutan edelleen myös. Täytyy vaan virittää noihin lyhyisiin seuruupätkiin aina vaan mahdollisimman paljon intoa ja puhtia. Itselle myös...
Paikkamakuu - sekin paranee! Roki kestää treeneissä sen, kun vieruskaveri nousee ja ohjaaja käy palauttamassa sen paikalleen. Roki levyttää leuka maassa, samalla tavalla kuin odottaessaan ruokaa. Yritän olla mahdollisimman rento ja vähän "puuhailla" odotusaikana, en siis seistä napota paikallaan ja tuijota koiraa silmiin. Vähitellen pitää pidentää etäisyyttä, aika on nyt ollut sellaista kolmen minsan luokkaa enimmillään (omissa treeneissä).
Luoksetulossa ongelmana yhä eteenistumisen paikka. Meinaa mennä sivulle, jos mun kädet on sivulla. Jos en ohjaa, jää kauaksi. Aika harvoin kuitenkaan tehdään kokonaista luoksetuloa, ehkä kerran treenissä, joskus ei ollenkaan. Yleensä vaan palkkaan suoraan leluun. Harvemmin heitän lelua, koska Roki alkaa kyttäämään jo ennen matkan puoliväliä, milloin narupallo lentää. Eteenistumista ollaan reenailtu kotosalla.
Lauantaina Seinäjoelle näyttelemään. Reissu onkin tosiaan sitten vuoden viimeinen, koska unohdin Jyväskylän ilmoittautumisen. Seuraksi minulle, Rokille ja Nooralle on lähdössä myös Sara ja Piika taustajoukkoineen.
Rokin kanssa vietettiin yksi iltapäivä Saviolla ja lenkkeiltiin kolmatta tuntia pitkin peltoja, puskia ja rantoja tutulla porukalla. Birgitan kanssa naureskeltiin Rokin edelleen kohtalaisen kömpelölle riemurallille rantakivikossa, mutta todettiin, että kyllä se vepe voisi pojalle sopia, koska uidessahan kukaan ei ole köntys :D. Roki kyllä ui mainiosti, vauhti on oikeasti hyvä ja liike taloudellinen. Lisäksi vedestä nouto on varma (mikäli Roki malttaa katsoa mihin keppi lensi). Roki keksi myös kytätä Nitan kanssa Saraa. Nitahan harrastaa Saran "kiusaamista" koko ajan, mutta tähän asti Roki on vaan lällätellyt joukossa tajuamatta mitään kaverien kemioista. Tällä kertaa Roki lähtikin mamman kanssa vaanimaan ja ihan pikkuisen ajamaan Saraa.
Toinen lomapäivä seikkailtiin Isojärven kansallispuistossa. Ihana hiljainen metsäreitti, makkaranpaistot nuotiolla - just hyvä syysretki! Helppokulkuista maastoa, varmaan joku 10-15 kilsaa mentiin. Harmi, ettei sää ollut kummoinen, ihan harmaa päivä. Suomaisema olisi auringossa näyttänyt komealta, kun kasvillisuus vielä oli punaista ja oranssia.
Treeniä otettiin niin jäljellä kuin tokossakin. Annen ja Ainon kanssa käytiin pariin otteeseen ajamassa jäljet ja mustavalkoiset ottivat myös leikinrallatuksesta ilon irti. Todettiin, että nyt voi pitää taukoa jäljenteosta Hiihtomaassa, taitaa häiriöjälkeä olla sienestäjien jäljiltä vähän liikaa meidän aloittelijoille. Viimeiset pitkät jäljet meni poskelleen sekä Rokilla että Ainolla. Kumpikin kyllä jäljesti loppuun asti, mutta keppejä jäi väliin ja kaameaa haahuilua myös välillä. Ville teki Rokille Suolahdessa lyhyemmän jäljen koskemattomampaan metsään ilman janaa ja se olikin taas sujunut ihan hyvin, Roki myös oli varmasti nostanut kaikki kepit paitsi viimeistä.
Tokotreeniä ollaan otettu iltalenkin yhteydessä ja sisällä. Liikkeestä seisominen on eniten ollut työn alla ja myös varmistunut tosi paljon. Viime torstain treeneissä tehtiin alkeita myös luoksetulon stoppia varten. Roki seisoo liikkeestä varsin tarkasti ja kestää koko ajan paremmin myös sen, että liikun ympärillä ja seison vieressä.
Liikkeestä maahanmenoa ollaan nyt tehty leikkien ja käsi-/vartaloavulla. Näyttäisi pikkuhiljaa taas nopeutuvan.
Treeneissä hyppy sujui ihan älyttömän hyvin. Alokasluokan tasolla ollaan helposti eikä tätä liikettä liikaa tarvitse treenailla.
Seuraamista jatketaan askelsiirtymien avulla. Perusasento on edelleen Rokista kivaa ja niinpä seuraamista sitten tehdä ajatuksella ´perusasennosta toiseen´. Välillä imutan edelleen myös. Täytyy vaan virittää noihin lyhyisiin seuruupätkiin aina vaan mahdollisimman paljon intoa ja puhtia. Itselle myös...
Paikkamakuu - sekin paranee! Roki kestää treeneissä sen, kun vieruskaveri nousee ja ohjaaja käy palauttamassa sen paikalleen. Roki levyttää leuka maassa, samalla tavalla kuin odottaessaan ruokaa. Yritän olla mahdollisimman rento ja vähän "puuhailla" odotusaikana, en siis seistä napota paikallaan ja tuijota koiraa silmiin. Vähitellen pitää pidentää etäisyyttä, aika on nyt ollut sellaista kolmen minsan luokkaa enimmillään (omissa treeneissä).
Luoksetulossa ongelmana yhä eteenistumisen paikka. Meinaa mennä sivulle, jos mun kädet on sivulla. Jos en ohjaa, jää kauaksi. Aika harvoin kuitenkaan tehdään kokonaista luoksetuloa, ehkä kerran treenissä, joskus ei ollenkaan. Yleensä vaan palkkaan suoraan leluun. Harvemmin heitän lelua, koska Roki alkaa kyttäämään jo ennen matkan puoliväliä, milloin narupallo lentää. Eteenistumista ollaan reenailtu kotosalla.
Lauantaina Seinäjoelle näyttelemään. Reissu onkin tosiaan sitten vuoden viimeinen, koska unohdin Jyväskylän ilmoittautumisen. Seuraksi minulle, Rokille ja Nooralle on lähdössä myös Sara ja Piika taustajoukkoineen.
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Noloja tunnustuksia
Kaipa se täytyy nyt kerran lähteä tällaiseen kiertomeininkiin mukaan. Eli kiitokset Heidille tästä tunnustuksesta! :)
Tunnustuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustusta kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Jaan tunnustuksen eteenpäin Ellulle, Anskulle, Liisalle, Riikalle, Ammalle, Annalle ja Nooralle. Jatkakaa jos huvittaa!
1. Roki on meidän ensimmäinen oma koira. Olenkin pitänyt itseäni enemmän kissaihmisenä, koska lapsuudessani meillä oli kissa. Vanhemmillani on nyt koira, mutta se on otettu muuttamiseni jälkeen.
2. Inhoan yli kaiken sotkua ja epäjärjestystä - ja siivoamista, joten minua inhottaa siis jatkuvasti. ;)
3. Minulla on musta vyö eräässä kamppailulajissa.
4. Tykkään laulaa karaokea.
5. Jään todella helposti koukkuun kaikennäköisiin peleihin, mitä yksinkertaisempi, sen helpommin. Sudokut, pasianssit, miinaharava jne. Voin pelata tunteja putkeen. Melko ahdistavaa.
6. Olen käynyt armeijan.
7. Olen työssä, joka on minulle jonkin sortin kutsumusammatti. Pidän työstäni todella paljon, mutta stressaan siitä myös ehkä liikaa ja olen usein ihan poikki työpäivän päälle.
8. Tällä hetkellä ei ole stressiä, olen SYYSLOMALLA!!!
Tunnustuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustusta kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Jaan tunnustuksen eteenpäin Ellulle, Anskulle, Liisalle, Riikalle, Ammalle, Annalle ja Nooralle. Jatkakaa jos huvittaa!
1. Roki on meidän ensimmäinen oma koira. Olenkin pitänyt itseäni enemmän kissaihmisenä, koska lapsuudessani meillä oli kissa. Vanhemmillani on nyt koira, mutta se on otettu muuttamiseni jälkeen.
2. Inhoan yli kaiken sotkua ja epäjärjestystä - ja siivoamista, joten minua inhottaa siis jatkuvasti. ;)
3. Minulla on musta vyö eräässä kamppailulajissa.
4. Tykkään laulaa karaokea.
5. Jään todella helposti koukkuun kaikennäköisiin peleihin, mitä yksinkertaisempi, sen helpommin. Sudokut, pasianssit, miinaharava jne. Voin pelata tunteja putkeen. Melko ahdistavaa.
6. Olen käynyt armeijan.
7. Olen työssä, joka on minulle jonkin sortin kutsumusammatti. Pidän työstäni todella paljon, mutta stressaan siitä myös ehkä liikaa ja olen usein ihan poikki työpäivän päälle.
8. Tällä hetkellä ei ole stressiä, olen SYYSLOMALLA!!!
lauantai 15. lokakuuta 2011
Torstain tokotreenien anti
Kooste vielä torstain tokoiluista.
Paikkamakuu: 1min 30s, minä noin viiden metrin päässä. Roki pysyi aivan paikoillaan, kerran vaan vilkaisi sivulle. Naapuri nousi ja lähti omistajaa kohti, Roki huomasi, muttei reagoinut. Ja tälläkään kertaa ei ollut namia tai mitään täkynä nenän edessä. Me edistytään! Mutta on tätä kyllä treenailtukin.
Perusasennosta täyskäännöksiä molempiin suuntiin ja askelsiirtymiä: Rokilla on paljon vahvistunut perusasento eikä näissä mitään ongelmia, vaikka pitäisin kädet sivuilla rentona. Mutta hyvää ja hyödyllistä treeniä, josta Roki myös tuntuu pitävän. Kontakti näissä, kuten myös askelsiirtymissä on hyvä. Näistä yhden askeleen siirtymistä tai käännöksistä mun vaan pitää alkaa sitä seuraamistakin rakentamaan.
Liikkeestä seisominen: Seuraaminen pitempää matkaa vähän löysää verrattuna noihin yhden tai kahden askeleen siitymiin. Stoppi oli tosi hyvä. Käytin kyllä käsimerkkiä käskyn kanssa. Lelun heitolla kantsii tätä edelleen vahvistaa ja virittää. Roki istuu helposti, kun palaan luokse (sama hypyssä). Vaatii odota - odota - odota -käskytystä vielä. Kesti huonosti sitä, kun liikuin toiselle puolelle/takaviistoon. Seisominen on herkkä.
Luoksetulo: Tämä olikin jännä kokeilu. Tehtiin ohjattuna, matka ehkä parikymmentä metriä. Ennen kutsua piti laittaa silmät kiinni ja mitään käsiapua ei saanut koiralle antaa oikeaa paikkaa varten. En epäillyt hetkeäkään, etteikö Roki tulisi, mutta eteen istumisen paikka oli arvoitus. Roki tuli suoraan asentoon eteen, mutta jäi parinkymmenen sentin päähän minusta. Positiivista se, ettei Roki epäröinyt istumisen kanssa, korjattavaa tuo etäisyys. Pelkäsin, että se tulisi sivulle, koska se hakee käsistä paikkaa.
Pieni äksidenttikin sattui, tein hyppyä Rokin kanssa ja palkkasin retuutusleikillä. Roki oli kierroksilla, hyppy nyt vaan aiheuttaa sen, ja kivat ärinät päästi leikissä. Lähellä teki toinen nuori uros luoksetuloa, sekin siis irti hihnasta ja oli vissiin tuijotellut Rokin touhuja ja päätti sitten käydä kimppuun. Onneksi oltiin ihmiset siinä niin lähellä, että karjumalla vaan päästiin väliin, eikä tuo toinen koira ehtinyt kiinni asti. Ei jäänyt mulle mitenkään ikävää fiilistä tilanteesta, kyseinen koira ei ollut se kurssimme hiukan agressiivisen oloinen iso kaveri, vaan tähän asti rauhallisesti käyttäytynyt pienempi uros. Näitä nyt vaan sattuu. Ja Roki on kova poika tuijottamaan. Ensimmäisenähän se ei käy haastamaan suoraa uhoa, mutta tuo tuijotuskin lienee uhkaava. Mutta oli kyllä kiinnostavaakin nähdä, miten Roki kuumeni sekunnin murto-osassa tuossa tilanteessa ja pöhinän rauhoittaminen otti aikalailla aikaa. Toisaalta tekemisen vire ei kuitenkaan herpaantunut, melkein päinvastoin. Vähän aikaa vain rauhoittelin ja hain kontaktia. Tehtiin vielä tosi hieno nouto tuon jälkeen.
Paikkamakuu: 1min 30s, minä noin viiden metrin päässä. Roki pysyi aivan paikoillaan, kerran vaan vilkaisi sivulle. Naapuri nousi ja lähti omistajaa kohti, Roki huomasi, muttei reagoinut. Ja tälläkään kertaa ei ollut namia tai mitään täkynä nenän edessä. Me edistytään! Mutta on tätä kyllä treenailtukin.
Perusasennosta täyskäännöksiä molempiin suuntiin ja askelsiirtymiä: Rokilla on paljon vahvistunut perusasento eikä näissä mitään ongelmia, vaikka pitäisin kädet sivuilla rentona. Mutta hyvää ja hyödyllistä treeniä, josta Roki myös tuntuu pitävän. Kontakti näissä, kuten myös askelsiirtymissä on hyvä. Näistä yhden askeleen siirtymistä tai käännöksistä mun vaan pitää alkaa sitä seuraamistakin rakentamaan.
Liikkeestä seisominen: Seuraaminen pitempää matkaa vähän löysää verrattuna noihin yhden tai kahden askeleen siitymiin. Stoppi oli tosi hyvä. Käytin kyllä käsimerkkiä käskyn kanssa. Lelun heitolla kantsii tätä edelleen vahvistaa ja virittää. Roki istuu helposti, kun palaan luokse (sama hypyssä). Vaatii odota - odota - odota -käskytystä vielä. Kesti huonosti sitä, kun liikuin toiselle puolelle/takaviistoon. Seisominen on herkkä.
Luoksetulo: Tämä olikin jännä kokeilu. Tehtiin ohjattuna, matka ehkä parikymmentä metriä. Ennen kutsua piti laittaa silmät kiinni ja mitään käsiapua ei saanut koiralle antaa oikeaa paikkaa varten. En epäillyt hetkeäkään, etteikö Roki tulisi, mutta eteen istumisen paikka oli arvoitus. Roki tuli suoraan asentoon eteen, mutta jäi parinkymmenen sentin päähän minusta. Positiivista se, ettei Roki epäröinyt istumisen kanssa, korjattavaa tuo etäisyys. Pelkäsin, että se tulisi sivulle, koska se hakee käsistä paikkaa.
Pieni äksidenttikin sattui, tein hyppyä Rokin kanssa ja palkkasin retuutusleikillä. Roki oli kierroksilla, hyppy nyt vaan aiheuttaa sen, ja kivat ärinät päästi leikissä. Lähellä teki toinen nuori uros luoksetuloa, sekin siis irti hihnasta ja oli vissiin tuijotellut Rokin touhuja ja päätti sitten käydä kimppuun. Onneksi oltiin ihmiset siinä niin lähellä, että karjumalla vaan päästiin väliin, eikä tuo toinen koira ehtinyt kiinni asti. Ei jäänyt mulle mitenkään ikävää fiilistä tilanteesta, kyseinen koira ei ollut se kurssimme hiukan agressiivisen oloinen iso kaveri, vaan tähän asti rauhallisesti käyttäytynyt pienempi uros. Näitä nyt vaan sattuu. Ja Roki on kova poika tuijottamaan. Ensimmäisenähän se ei käy haastamaan suoraa uhoa, mutta tuo tuijotuskin lienee uhkaava. Mutta oli kyllä kiinnostavaakin nähdä, miten Roki kuumeni sekunnin murto-osassa tuossa tilanteessa ja pöhinän rauhoittaminen otti aikalailla aikaa. Toisaalta tekemisen vire ei kuitenkaan herpaantunut, melkein päinvastoin. Vähän aikaa vain rauhoittelin ja hain kontaktia. Tehtiin vielä tosi hieno nouto tuon jälkeen.
Syysloma alkoi!
Ihanaa, lomaviikko tuli niin tarpeeseen! Tässä viime viikoilla on aika kivasti sattunut hyvät syyssäät viikonlopuille ja harmaat sadepäivät viikolle (sikälikin kivaa, että ajellaan edelleen kahdella autolla, vaikka toisesta on pitänyt jo pitkään luopua). Viime viikonloppuna bongattiin taas uusi käymätön luontopolku, tällä kertaa Muuratsalosta, ja lähdettiin kiertämään sitä. Oli komeat Päijännemaisemat ja kiva reitti, tosin melko puutteellisesti merkattu ja pariinkin otteeseen mentiin harhaan. Kiirusta ei ollut, joten ei koitunut haittaa.
Roki oli aivan innoissaan metsälenkistä, kieltämättä nyt pitemmät pöpelikkölenkit ovat olleet vähemmällä. Yhden sortin riemuidiootti tuo koira kyllä on, isot naurut sai aikaan moneen kertaan. Ärsyttävää, kun mun pokkarikamera on niin kehno, ettei sillä saa liikkeestä juuri minkäänlaista kuvaa ja muutenkin värit palaa jotenkin oudoiksi, vaikka valo olisikin hyvä ja olen yrittänyt kokeilla jos jonkinlaisia asetuksia.
Poseeraan myös hienosti
Parina iltana tässä ollaan käyty myös Aino-bc:n kanssa lenkkeilemässä. Ainon kanssa leikki sujuu nyt todella hyvin. Roki ei ole edes liiemmin "yrittänyt" Ainoa, rallaavat vaan innoissaan (mitä nyt eilen Roki tosin vähän pissasi Ainon kylkeen, kiva). Ainokin treenaa jälkeä, joten viime viikolla tehtiin myös jäljet toisillemme. Olen nyt kurssin loppumisen jälkeen ajanut Rokin kanssa pari jälkeä viikossa ja tarkoitus on tässä ennen lumia nyt vaan pidentää jälkiä sekä vahvistaa keppejä ja janatyöskentelyä. Ainon omistajan Annen tekemän jäljen Roki ajoi koko ajan vähän sivussa ja kaksi keppiä jäi nostamatta. Olisiko tuuli sitten painanut hajua jäljen sivuun? Jälki vanheni alle tunnin.
Toissailtana tein pitemmän, parinsadan askelparin jäljen, joka taas vanheni vähän liian vähän aikaa. Rokilla oli ihan järkyttävä kiire. Viisi keppiä kuudesta se nosti ihan selkeästi, tosin nyt se bongaa kepin, mutta ei välttämättä ihan kohdalla. Tarkoitan siis, että Roki alkaa kepin kohdilla pyörimään, muttei välttämättä löydä sitä heti. Eli vaatii taas lisäkannustusta, että saan kepin käteen asti. Yksi keppi jäi matkan varrelle. Yleensä työskentely rauhoittuu, mitä pitemmälle jälki on jatkunut. Torstaina kuitenkin vaikutti siltä, että motivaatio laski ja loppupuoli jäljestä meni entistä enemmän sähläämiseksi. Viimeinen keppi kuitenkin löytyi. Varmaan oli liian tuore jälki, ja mun ei pitäisi tehdä jälkeä itse.
Viitaten aiemmin mainittuun riemuidioottiin, idiootit hommat jatkuvat iltaisin myös kotona. Meillähän ei voi olla mitään leluja lattioilla Rokille, koska se joutessaan rikkoo ja syö kaiken. Nyt syksyn hittituote onkin ollut muovipullo. Pitkäksi aikaa sitäkään ei voi Rokille jättää, mutta hetken ilo siitä kyllä irtoaa. Se pyörii ja kolisee kivasti, joten sillä voi leikkiä itsekseenkin. Lisäksi sitä voi tunkea emännän ja isännän jalkoihin, josko siitä saisi jonkinlaista peliä aikaiseksi. Sen lisäksi Roki yrittää aina ottaa korkin irti - pullon funktio on siis ymmärretty.
Kuten kuvasta ja Rokin hännästä erityisesti näkyy, meillä ollaan tällä hetkellä hieman huonossa karvassa. Tai siis asunto on oikeinkin hyvässä karvassa, mutta koira ei. Sikäli harmi, koska nyt parin viikon päästä olisi edessä Seinäjoen kv-näyttely ja siitä pari viikkoa Jyväskylän. Johon VOI APUA piti ilmoittautua eilen! Voihan pee, se jälki-ilmoittautumismaksu on kamalan kova. Muistin vielä eilen päivällä ja kävin vielä näyttelyn nettisivuillakin. Jääköhän se nyt väliin... Voi kettu. Anteeksi Noora, tämähän oli sovittuna jo vaikka kuinka kauan sitten. Mun moka :(.
torstai 6. lokakuuta 2011
Tokottelut
Pikapäivitys vielä illan tokotreeneistä ja harjoiteltavista liikkeistä.
Paikkamakuu: Tehtiin 1 min 15 s, olin n. 5 metrin päässä, en jättänyt täkyä Rokin nenän alle, pysyi ihan mainiosti, kuono pitkin maata. Nousi kun menin sivulle. Oma moka, kun oli nami kädessä. Harjoiteltiin muutamaan kertaan makuulle jättöä ja luoksepalaamista niin, että perusasento käskystä onnistui.
Seuraaminen: Treenattava pysähdyksiä, perusasennon löydyttävä heti. Ei vaikeata Rokin kanssa, itse vaan on haettava ja opittava ne asennot, joiden mukaan Roki istuu suoraan. Roki lukee ihan pilkuntarkkaan mun kropan liikkeitä ja asentoja.
Seuruusta maahanmeno: Jostain syystä tosi laiskaa edelleen. Totuttu terävä lävähdys on kadonnut, tarvitsee usein kaksi käskyä ja valuu monta askelta, ennen kuin laskeutuu maahan. Onko jumeja? Voisko johtua sellaisesta? Treenaan käsiavun kanssa, palataan vähän taaksepäin. Makuun pitäisi kestää myös se, että palaan takaisin ja kierrän koiran ympäri tai seison takana. Roki kääntyy helposti muutenkin kuin pään osalta mun suuntaan.
Kaukot: Istumista ja maahanmenoa. Rokin takapuoli liikkuu järkyttävän helposti eteenpäin istumaannoustessa. Pitäiskö ottaa testinkiin Hannan ohje, takajalasta kiinni? Täytyy treenata vaan varmalta etäisyydeltä ja käsimerkin kanssa.
Luoksetulo: Hyvin onnistui, eteenistuminen ei ollut tiivis, tarkoituksella testasin, mihin Roki istuu, jos en ohjaa kädellä. Treenaillessamme tehdään harvoin tätä koko liikettä ja luoksetuloja yleensä lelulla ja läpijuoksuna enemmän. Erikseen pitää taas ottaa nuo eteenistumiset.
Hyppy: Kämmin itse ihan turhan paljon. Rokilla nousi pultit taas noin kolmen toiston jälkeen ja alkoi haukkua käskytettäessä. Muistettava: EI tosiaan kannata ottaa perusasentoa loppuun treenatessa, Roki istuu muutenkin liian herkästi seisonnasta, kun vain lähestynkin, tuskin on siis koskaan ongelma ja turha "treenata" sellaista. Roki meinaa kääntyä mun suuntaan, kun tulen koiran luo. Tiukempi kontrolli seisonnassa pysymiseen...
Paikkaistuminen: Oikein hyödyllinen harjoitus meille, Roki kun tekee lähtöä istuessaan melkein vapisten. Odottaa ilmeisesti luoksetulokäskyä. Ja ai niin, tietysti tässä on ihan juuri se agilityradan lähtötilanne! Pöllö minä, kun ei tullut tuo jo treeneissä ihan ilmiselvänä mieleen. Joo, ilman muuta paikkaistumistreenit ovat meille erittäin paikallaan.
Muuten Roki käyttäytyi treeneissä kivasti. Homma on parantunut huomattavasti, kun en pidä nameja kädessä odotteluaikoina. Roki rauhoittuu paaaaaljon entistä paremmin. Ryhmässä on yksi rähähtelevä nuori labbisuros. Roki tykkää vastata sen rähähdyksiin, yritän ennakoida tilanteita ja tilanteessa vaan saada Rokin huomion mahdollisimman nopeasti.
Paikkamakuu: Tehtiin 1 min 15 s, olin n. 5 metrin päässä, en jättänyt täkyä Rokin nenän alle, pysyi ihan mainiosti, kuono pitkin maata. Nousi kun menin sivulle. Oma moka, kun oli nami kädessä. Harjoiteltiin muutamaan kertaan makuulle jättöä ja luoksepalaamista niin, että perusasento käskystä onnistui.
Seuraaminen: Treenattava pysähdyksiä, perusasennon löydyttävä heti. Ei vaikeata Rokin kanssa, itse vaan on haettava ja opittava ne asennot, joiden mukaan Roki istuu suoraan. Roki lukee ihan pilkuntarkkaan mun kropan liikkeitä ja asentoja.
Seuruusta maahanmeno: Jostain syystä tosi laiskaa edelleen. Totuttu terävä lävähdys on kadonnut, tarvitsee usein kaksi käskyä ja valuu monta askelta, ennen kuin laskeutuu maahan. Onko jumeja? Voisko johtua sellaisesta? Treenaan käsiavun kanssa, palataan vähän taaksepäin. Makuun pitäisi kestää myös se, että palaan takaisin ja kierrän koiran ympäri tai seison takana. Roki kääntyy helposti muutenkin kuin pään osalta mun suuntaan.
Kaukot: Istumista ja maahanmenoa. Rokin takapuoli liikkuu järkyttävän helposti eteenpäin istumaannoustessa. Pitäiskö ottaa testinkiin Hannan ohje, takajalasta kiinni? Täytyy treenata vaan varmalta etäisyydeltä ja käsimerkin kanssa.
Luoksetulo: Hyvin onnistui, eteenistuminen ei ollut tiivis, tarkoituksella testasin, mihin Roki istuu, jos en ohjaa kädellä. Treenaillessamme tehdään harvoin tätä koko liikettä ja luoksetuloja yleensä lelulla ja läpijuoksuna enemmän. Erikseen pitää taas ottaa nuo eteenistumiset.
Hyppy: Kämmin itse ihan turhan paljon. Rokilla nousi pultit taas noin kolmen toiston jälkeen ja alkoi haukkua käskytettäessä. Muistettava: EI tosiaan kannata ottaa perusasentoa loppuun treenatessa, Roki istuu muutenkin liian herkästi seisonnasta, kun vain lähestynkin, tuskin on siis koskaan ongelma ja turha "treenata" sellaista. Roki meinaa kääntyä mun suuntaan, kun tulen koiran luo. Tiukempi kontrolli seisonnassa pysymiseen...
Paikkaistuminen: Oikein hyödyllinen harjoitus meille, Roki kun tekee lähtöä istuessaan melkein vapisten. Odottaa ilmeisesti luoksetulokäskyä. Ja ai niin, tietysti tässä on ihan juuri se agilityradan lähtötilanne! Pöllö minä, kun ei tullut tuo jo treeneissä ihan ilmiselvänä mieleen. Joo, ilman muuta paikkaistumistreenit ovat meille erittäin paikallaan.
Muuten Roki käyttäytyi treeneissä kivasti. Homma on parantunut huomattavasti, kun en pidä nameja kädessä odotteluaikoina. Roki rauhoittuu paaaaaljon entistä paremmin. Ryhmässä on yksi rähähtelevä nuori labbisuros. Roki tykkää vastata sen rähähdyksiin, yritän ennakoida tilanteita ja tilanteessa vaan saada Rokin huomion mahdollisimman nopeasti.
Väsyttää...
Nyt alkaa taas työstressi puskemaan oikein olan takaa ja väsyttää. Syksy alkaa jo olla aika pitkällä ja syysloma häämöttää ensi viikon jälkeen. Ja tulee tarpeeseen. Tosi rankkoja päiviä on muutaman viikon ollut ja harmi kyllä siitä seuraa suoraan se, ettei Rokin kanssa jaksa liikoja puuhailla. Onneksi lähdettiin sille tokokurssille, koska se ainakin kerran viikkoon pakottaa hallille (ja on myös kivaa). Ollaan me nyt lenkkien lomassa ja kotosalla myös treenailtu muutenkin, mutta mitään pitkiä treenisessioita ei.
Niiltä osin otin kokeneempien neuvoista vaarin, että rahtaan Rokia nyt kauppareissuilla sun muilla mukana ja tehdään häiriötreeniä mahdollisimman vaihtelevissa paikoissa. Tähän mennessä on lähinnä leikitty erilaisilla parkkipaikoilla ja mm. Äänekoskella satamassa, kun odottelin Villeä koulun melontareissulta teinilauman keskellä. Leikkiessä vaadin vain huomiota ja kontaktia minuun ja kieltämättä se onnistuu hyvin. Lelulla sen saa myös pian palautettua, jos hetki pidetään taukoa. Ollaan myös tehty perusasentoa ja parin askelen seuruupätkiä. Perusasento on mun mielestä ihan viikossa vahvistunut huimasti. Vaihtelen palkan paikkaa ja käsien asentoa perusasentoa tehdessä, jotta Roki ei siis ottaisi paikkaa esim. mun vasemmasta kädestä, jolla olen kuitenkin vielä paljon ohjannut.
Luoksetulot lenkeillä on taas vaihteeksi olleet karseita. Roki pompottaa mua noissa. Mistä löytyy se mahtikäsky, jonka saan toimimaan aina??? Onneksi tokoluoksetulo on varma, vauhdikas ja iloinen.
Pari jälkeä ollaan nyt viikkoon myös tehty. Mun pitäisi muistaa aina pikkuisen lämmittää kepeillä ja leikillä Rokia ennen jälkeä. Tänään ei taaskaan nostanut ekaa keppiä.
Tämän päivän jälki: noin 200 askelparia (pisin tähän mennessä), tein itse, vanheni pari tuntia. Maasto kivaa mutta märkää sammalikkoa ja matalaa varpua. Janatyöskentely jälleen pomminvarma, mutta se eka keppi jäi noteeraamatta, oli ehkä kymmenen metriä janalta. Toinen keppi nousi, mutta vasta mun kannustuksesta. Kulmat otti hyvin, toisella ysikympillä kävi haistamassa metrin ensin suoraan, sitten vasemmalle ja sen jälkeen oikealle eli oikeaan suuntaan päättäväisesti. En ollut merkannut jälkeä ollenkaan, mutta koiran työskentelystä erottaa tosi hyvin, missä mennään ja milloin eksytään. Kolme seuraava keppiä nousivat erittäin hyvin. Lopussa vähän jäljestys muuttui huolimattomaksi, piti pari kertaa pissata ja kertaalleen painoi vähän hutiin. Viimeinen keppi nousi pienellä kannustuksella. Hyvä mieli jäi tästä treenistä.
Viime viikolla tehtiin yksi jälki tosi hankalassa maastossa, todella kuivaa, paljon polkuja ja varmasti tosi paljon ihmisten kulkema metsäpläntti. Vähän sekoilua koiralta, mutta jäljesti loppuun asti. Kepit nousivat kutakuinkin tämänpäiväisen kaltaisella tavalla.
Niiltä osin otin kokeneempien neuvoista vaarin, että rahtaan Rokia nyt kauppareissuilla sun muilla mukana ja tehdään häiriötreeniä mahdollisimman vaihtelevissa paikoissa. Tähän mennessä on lähinnä leikitty erilaisilla parkkipaikoilla ja mm. Äänekoskella satamassa, kun odottelin Villeä koulun melontareissulta teinilauman keskellä. Leikkiessä vaadin vain huomiota ja kontaktia minuun ja kieltämättä se onnistuu hyvin. Lelulla sen saa myös pian palautettua, jos hetki pidetään taukoa. Ollaan myös tehty perusasentoa ja parin askelen seuruupätkiä. Perusasento on mun mielestä ihan viikossa vahvistunut huimasti. Vaihtelen palkan paikkaa ja käsien asentoa perusasentoa tehdessä, jotta Roki ei siis ottaisi paikkaa esim. mun vasemmasta kädestä, jolla olen kuitenkin vielä paljon ohjannut.
Luoksetulot lenkeillä on taas vaihteeksi olleet karseita. Roki pompottaa mua noissa. Mistä löytyy se mahtikäsky, jonka saan toimimaan aina??? Onneksi tokoluoksetulo on varma, vauhdikas ja iloinen.
Pari jälkeä ollaan nyt viikkoon myös tehty. Mun pitäisi muistaa aina pikkuisen lämmittää kepeillä ja leikillä Rokia ennen jälkeä. Tänään ei taaskaan nostanut ekaa keppiä.
Tämän päivän jälki: noin 200 askelparia (pisin tähän mennessä), tein itse, vanheni pari tuntia. Maasto kivaa mutta märkää sammalikkoa ja matalaa varpua. Janatyöskentely jälleen pomminvarma, mutta se eka keppi jäi noteeraamatta, oli ehkä kymmenen metriä janalta. Toinen keppi nousi, mutta vasta mun kannustuksesta. Kulmat otti hyvin, toisella ysikympillä kävi haistamassa metrin ensin suoraan, sitten vasemmalle ja sen jälkeen oikealle eli oikeaan suuntaan päättäväisesti. En ollut merkannut jälkeä ollenkaan, mutta koiran työskentelystä erottaa tosi hyvin, missä mennään ja milloin eksytään. Kolme seuraava keppiä nousivat erittäin hyvin. Lopussa vähän jäljestys muuttui huolimattomaksi, piti pari kertaa pissata ja kertaalleen painoi vähän hutiin. Viimeinen keppi nousi pienellä kannustuksella. Hyvä mieli jäi tästä treenistä.
Viime viikolla tehtiin yksi jälki tosi hankalassa maastossa, todella kuivaa, paljon polkuja ja varmasti tosi paljon ihmisten kulkema metsäpläntti. Vähän sekoilua koiralta, mutta jäljesti loppuun asti. Kepit nousivat kutakuinkin tämänpäiväisen kaltaisella tavalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)