Karvanlähtö on alkanut. Viimeisen viikon Rokista on lähtenyt tuppoja ja eilen sitten syynäsin karstan kanssa turkkia, se alusvillahan sieltä irtoaa. Miksi, oi miksi jo nyt?!? Mehän ei edes olla aloitettu näyttelykautta vielä. Tämä koiran karvanlähtöhän on mulle ihan silkka mysteeri, siis miten, milloin ja minkä verran sitä tapahtuu. Nyt kuitenkin vaikuttaisi, että Rokin turkki on paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten, jolloin persamus ja häntä kehittelivät kunnon rastatakkuja. Sellaisia ei ole nyt ja toivoa näyttäisi muutenkin olevan, koska karvasta irtoaa ainoastaan se höttöinen sisusvilla, se on jo ihan irrallaan siellä pitkän karvan juuressa.
Jos se ei nyt vallan ala sen pitkänkin karvan osalta kaljuuntumaan, Roki saattaa näyttää vielä ihan hyvältäkin tulevissa näytelmissä, villan lähtö voi vähän hoikentaa ulkomuotoa ja saada karvan laskeutumaan paremmin. Lisäksi päälliturkki on tosi kauniissa, kiiltävässä ja sileässä kunnossa, joten näillä mennään. En todella aio kuitenkaan "säästellä" karvoja näyttelyitä ajatellen, harjaan Rokia just niin paljon kuin karvaa irtoaa, koska järki menee villakoiriin nurkissa, matossa, sohvassa ja suussa. Varsinkin kun eletään kevään sitä vaihetta, kun paskaa riittää sisään asti muutenkin jo tarpeeksi.
Jostain on löytynyt kumma motivaatio alkaa rakentaa sitä seuraamista kuntoon. Ollaankin leikitty, treenattu ja temppuiltu poikkeuksellisen paljon näinä päivinä. Tänäänkin ollaan otettu kaksi settiä ulkosalla! Ihanaa, kun alkaa olla parkkipaikat sun muut sulia, että treenitilaakin löytyy. Nyt pitää lähteä auton kanssa myös treenailemaan, niin saadaan kapulat ja ruutukamatkin mukaan, ja tietty este. Kivakiva!
torstai 29. maaliskuuta 2012
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Edelleen kissa talossa
Nyt on ollut kyllä aika hupaisa viikko Niilo-kissan vieraillessa meillä. Niilo sopeutui ensimmäisten parin päivän jälkeen todella hyvin. Ihan aluksi se naukui tosi paljon eikä uskaltanut juuri tulla yläkerrasta alakertaan. Toisaalta nämä järjestelyt toimivat meillä hyvin, koska Roki ei pääse yläkertaan lapsiportin ansiosta, Niilo taas pääsee halutessaan vaivattomasti kulkemaan alas ja ylös, koska portaikko on avomallia. Niilon hiekkalaatikko ja ruuat ovat Rokilta turvassa yläkerrassa. Kissa vierailee meillä aina ensi viikonloppuun asti ja nyt on jo kuin kotonaan. Se nukkuu sängyn jalkopäässä. Rokista se ei piittaa edelleenkään mitään ja nyt sitä ei enää myöskään jännitä, vaan liikkuu myös alakerrassa niinkuin tykkää. Aika huvittavaa oli, kun purkaessani kauppakasseja jääkaappiin, kaksi mustavalkoista päätä tunkee yhtäaikaa muovipusseihin.
Roki on niin silmittömästi Nipan pauloissa, että tekisi mitä vaan, kierisi ja antaisi tassua, jos Niilo osaisi käskeä. Ensin naureskeltiin ajatukselle, että Roki saa kissan, mutta nyt ollaan kyllä todettu, että kissalla on tässä tapauksessa koira. Niilo menee meillä niin vaivattomasti, että en taidakaan antaa sitä takaisin, kun hoitopaikan tarve lakkaa... ;)
Eilen tokoiltiin yksityistreeneissä. Keskityttiin lähinnä seuraamiseen, mutta tehtiin myös muita koeliikkeitä. Kouluttaja totesi, kuten tiesinkin, että seuruu on meillä kaikkein eniten kesken muihin liikkeisiin verrattuna. Sain kyllä hyviä ideoita ja neuvoja. Palkkasin lähes kokonaan lelulla eilen ja kyllähän siitä saa Rokille kaikkein parhaan ilmeen ja vireen. Olen vähän vältellyt lelun käyttöä ryhmätreeneissä, koska se kuumentaa niin Rokia kuin muitakin koiria, kun Roksu puree leluun ärrinmurrin kanssa. Seuraamiseen harjoitteiksi vaan mahdollisimman vaihtelevaa treeniä, palkan paikkaa myös vaihdelleen. Eri mittaista pätkää ja palkkaa välillä liikkeellelähdöstä, välillä käännöksiin keskittyen jne. Lelupalkka paras ja vähitellen yrittää häivyttää sitä kainalosta taskuun jne. Ja erityisen tärkeänä, pitää lopettaa treeni aina ajoissa.
Hyppy meni yllättävän hyvin, tehtiin kaksi tai kolme suoritusta ohjattuna ja haukkua ei kuulunut. Oikeastaan ainoa virhe nyt oli pieni etutassujen askel, kun tulin luo. Se on uskoakseni helppo häivyttää. Todennäköisesti haukahduksen poisti nyt se, ettei muita koiria ollut hallissa. Eli yksi kuumentamistekijä vähemmän.
Sekä liikkeestä seisominen että maahanmeno olivat vähän löysiä. Teki kuitenkin molemmat tällä kertaa ihan eka yrittämällä.
Luoksetulo onnistui hyvin, pikkuisen väljä eteenistuminen. Kuulemma nytkähdän, kun annan käskyn.
Nouto kosahteli, Roki meinasi varastaa useamman kerran. Lisäksi käytettiin lainakapulaa, joka oli tosi matalalaippainen. Roki halusi kantaa sitä laipasta ja pudotteli. Tätähän se ei koskaan tee meidän omalla isolla kapulalla. Todennäköisesti haukkasi siis hiekkaa suuhunsa pienen kapulan kanssa ja sen takia syljeskeli.
Roki on niin silmittömästi Nipan pauloissa, että tekisi mitä vaan, kierisi ja antaisi tassua, jos Niilo osaisi käskeä. Ensin naureskeltiin ajatukselle, että Roki saa kissan, mutta nyt ollaan kyllä todettu, että kissalla on tässä tapauksessa koira. Niilo menee meillä niin vaivattomasti, että en taidakaan antaa sitä takaisin, kun hoitopaikan tarve lakkaa... ;)
Eilen tokoiltiin yksityistreeneissä. Keskityttiin lähinnä seuraamiseen, mutta tehtiin myös muita koeliikkeitä. Kouluttaja totesi, kuten tiesinkin, että seuruu on meillä kaikkein eniten kesken muihin liikkeisiin verrattuna. Sain kyllä hyviä ideoita ja neuvoja. Palkkasin lähes kokonaan lelulla eilen ja kyllähän siitä saa Rokille kaikkein parhaan ilmeen ja vireen. Olen vähän vältellyt lelun käyttöä ryhmätreeneissä, koska se kuumentaa niin Rokia kuin muitakin koiria, kun Roksu puree leluun ärrinmurrin kanssa. Seuraamiseen harjoitteiksi vaan mahdollisimman vaihtelevaa treeniä, palkan paikkaa myös vaihdelleen. Eri mittaista pätkää ja palkkaa välillä liikkeellelähdöstä, välillä käännöksiin keskittyen jne. Lelupalkka paras ja vähitellen yrittää häivyttää sitä kainalosta taskuun jne. Ja erityisen tärkeänä, pitää lopettaa treeni aina ajoissa.
Hyppy meni yllättävän hyvin, tehtiin kaksi tai kolme suoritusta ohjattuna ja haukkua ei kuulunut. Oikeastaan ainoa virhe nyt oli pieni etutassujen askel, kun tulin luo. Se on uskoakseni helppo häivyttää. Todennäköisesti haukahduksen poisti nyt se, ettei muita koiria ollut hallissa. Eli yksi kuumentamistekijä vähemmän.
Sekä liikkeestä seisominen että maahanmeno olivat vähän löysiä. Teki kuitenkin molemmat tällä kertaa ihan eka yrittämällä.
Luoksetulo onnistui hyvin, pikkuisen väljä eteenistuminen. Kuulemma nytkähdän, kun annan käskyn.
Nouto kosahteli, Roki meinasi varastaa useamman kerran. Lisäksi käytettiin lainakapulaa, joka oli tosi matalalaippainen. Roki halusi kantaa sitä laipasta ja pudotteli. Tätähän se ei koskaan tee meidän omalla isolla kapulalla. Todennäköisesti haukkasi siis hiekkaa suuhunsa pienen kapulan kanssa ja sen takia syljeskeli.
maanantai 19. maaliskuuta 2012
Voiko tokoesteelle peruuttaa?
Eilen oli mahtava kevätpäivä, lämmintä ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Lenkkeiltiin sitten koko perhe Jyväsjärven pitemmän puoliskon ympäri melkein kahden tunnin keikka. Nyt on tullut enemmän tehtyä hihnalenkkejä viime aikoina, mutta pakkohan se on myöntää, että vähän on vältelty noita ikäviä ohituksia. Nyt sitten tuli tehtyä 15 koiran ohitusta ja kaksi hevostakin kohdattiin :).
Keskimäärin lenkki sujui kyllä erinomaisesti. Ihan paria kertaa lukuunottamatta Roki otti nimestään kontaktin heti, ja kontakti säilyi koko ohituksen ajan, toki tietysti namiin. Hain kyllä välillä kontaktia käsi vähän kauempanakin koiran kuonosta ja yllättävän hyvin Roki pysyi imussa. Tosi hienoa oli! Kaksi kertaa se irtosi, eka jäi pelkäksi murinaksi, kun kaksi pikkupiskiä päästivät ensin rähinät. Toisella kerralla oli ihan perusrähinä, mutta silloinkin häiriö oli iso; mies istui puistonpenkillä ja antoi koiransa tuijottaa Rokin jo kaukaa ja pitkällä hihnalla ryntäsi sitten Rokia kohti rähinän kanssa. Ei ihan Poksun itsehillintä tuohon riittänyt.
Tehtiin myös seuraamista pihassa, se oli kauheaa. Syy kuitenkin pääasiassa mun, en "lämmittänyt" ja innostanut touhuun yhtään Rokia, vaan päätin kokeilla, miten se seuraa ilman palkkaa pitempää pätkää. No virhehän se oli, kyllä tiedän. Ihan hölmö olen, kun edes tuolla tavalla lähden kokeilemaan, sillä saa vaan pahan ja turhautuneen mielen itselleen. Pöllö olen myös, kun tunnustan julkisessa koirablogissa yritykseni...
Viikon aikana ollaan muuten treenattu perusasentoa paremmaksi ja toisena keskitytty liikkeestä seisomiseen. Molempien edistyminen näkyikin tänään ohjatuissa treeneissä!
Tämän päivän tokotreenit alkoivat kyllä sen suuntaisesti, että ajattelin heittää hanskat saman tien tiskiin. Rokia kiinnosti ainoastaan karjua hallin pihassa ja pöhistä kaikille tutuille ja tuntemattomille koirille. Pitäisi ottaa suihkupullo taas vaihteeksi kuvioihin mukaan, koska tuo paukutus hermostuttaa minut ja saa jo valmiiksi ihan surkean olon, kun en edes yhtä vaivaista koiranretkua saa hiljaiseksi.
Tähän nähden treenit sujuivatkin hyvin! Alku vaati vähän innostamista, motivointia ja kivojen temppujen tekemistä, mutta kun niin tein ja jatkoin sitä koko treenien läpi kaikki odotusvaiheet, Roki toimi myös tokoliikkeissä todella hyvin. Ja se rakastaa parhaimmillaan perusasentoharjoituksia ja askelsiirtymiä, joten niitähän myös tehtiin.
Treenien ohjelmana oli käydä koko koeluokka läpi liike kerrallaan. Osa tehtiin porukalla, osa yksin ja kaikki ohjattuina. Näin se sujui:
Luoksepäästävyys: Intotäpinässä meinasi mennä hammastarkastajan syliin, palautin takaisin sivulle ja toinen yrittämä sujui paikoillaan.
Paikkamakuu: 2 min, etäisyys hallin seinästä seinään, noin 15 metriä. Roki pysyi koko ajan hienosti paikoillaan, ainoastaan leuan alaspainaminen "rikkeenä". Perusasento vino lopussa.
Seuraaminen: Tehtiin ilman hihnaa. Pidin namia oikeassa kädessä. Kontakti oli kohtuullinen, mutta houkuttelin kyllä sanallisesti käännöksissä varsinkin. Kehua ja seuraa-käskyä tuli käytettyä. Juoksu tuntuu kontaktiltaan melkein parhailta hetkiltä. Käännöksissä putoaa pahiten. Pysähdykset onnistuivat tänään perusasentoon.
Liikkeestä maahanmeno: Oli tänään hyvä, tosin seuraamisen kontakti putoili. Välillä kateissa ollutta ripeyttä maahanmenoon löytynyt takaisin.
Luoksetulo: Oikein kiva! Iloinen laukka-askel, ei ollut liian vauhdikas eikä myöskään himmannut kyttäämään lopussa. Saatiin kehut tiiviistä eteenistumisesta, enkä muuten yhtään ohjannut siihen käsillä tai vartaloavulla! Perusasentoon pieni käsiapu, sanoisin että tuli vahingossa... :)
Liikkeestä seisominen: Ekassa yrityksessä ihan hiukan päällä vielä maahanmeno, ennakoi sitä. Ei kuitenkaan painunut alas, takajalat kuulemma vaan niiasivat. Johtui varmaan seuraamisen kehnosta kontaktista jälleen. Seisoi sitten käskystä hyvin ja paljon terävämmin kuin edellisellä viikolla, treeni on tuottanut tulosta! Tehtiin vielä uudestaan ja kaverin kommentin mukaan Roki otti kaksi pientä korjausaskelta stopattuaan, mutta ei varsinaisesti valunut, vaan enemmänkin joutui ottamaan säilyttääkseen tasapainon, koska stoppi oli niin terävä. Seisoi hienosti paikoillaan, kun palasin luo. Palkkasin seisoalleen.
Hyppy: Ei olla treenattu yhtään. Oli maailman noloin hetki. Oltiin viimeisiä tekijöitä ja yritin pitää Rokin huomion koko ajan jossain muussa kuin esteellä olevissa koirissa, koska Roki kuumenee hypystä niin paljon. Minä idiootti menin peruututtamaan Rokin agility-pöydälle kerran. No, tuli meidän vuoro ja menimme esteelle. Päätin antaa käskyn näyttämättä käsimerkkiä. Roki päästi käskyllä haukun ja peruutti sitten takajalkoja pomputellen hypylle. Tittidittidiii..... Koira takaisin perusasentoon, käsky käsimerkillä, koira hyppää ja haukahtaa isosti. Stoppi toiselle puolelle tosi hyvä ja odotti liikkumatta mut viereen. Sillai. Paljonko haukahdus pudottaa pisteitä?
Loppuun otettiin pari noutoa "loppukivaksi" ja ne kyllä olivatkin tosi kivoja. Vähän leikkiä ja hyvä mieli jäi :). Ensi viikolla onkin yksityistreenikerta. Varmaan sitä seuruuta otetaan... Tämä viikko kyllä on osoittanut, että me saataisiin toko koekuntoon aika pienellä, mutta säännöllisellä vaivalla.
Keskimäärin lenkki sujui kyllä erinomaisesti. Ihan paria kertaa lukuunottamatta Roki otti nimestään kontaktin heti, ja kontakti säilyi koko ohituksen ajan, toki tietysti namiin. Hain kyllä välillä kontaktia käsi vähän kauempanakin koiran kuonosta ja yllättävän hyvin Roki pysyi imussa. Tosi hienoa oli! Kaksi kertaa se irtosi, eka jäi pelkäksi murinaksi, kun kaksi pikkupiskiä päästivät ensin rähinät. Toisella kerralla oli ihan perusrähinä, mutta silloinkin häiriö oli iso; mies istui puistonpenkillä ja antoi koiransa tuijottaa Rokin jo kaukaa ja pitkällä hihnalla ryntäsi sitten Rokia kohti rähinän kanssa. Ei ihan Poksun itsehillintä tuohon riittänyt.
Tehtiin myös seuraamista pihassa, se oli kauheaa. Syy kuitenkin pääasiassa mun, en "lämmittänyt" ja innostanut touhuun yhtään Rokia, vaan päätin kokeilla, miten se seuraa ilman palkkaa pitempää pätkää. No virhehän se oli, kyllä tiedän. Ihan hölmö olen, kun edes tuolla tavalla lähden kokeilemaan, sillä saa vaan pahan ja turhautuneen mielen itselleen. Pöllö olen myös, kun tunnustan julkisessa koirablogissa yritykseni...
Viikon aikana ollaan muuten treenattu perusasentoa paremmaksi ja toisena keskitytty liikkeestä seisomiseen. Molempien edistyminen näkyikin tänään ohjatuissa treeneissä!
Tämän päivän tokotreenit alkoivat kyllä sen suuntaisesti, että ajattelin heittää hanskat saman tien tiskiin. Rokia kiinnosti ainoastaan karjua hallin pihassa ja pöhistä kaikille tutuille ja tuntemattomille koirille. Pitäisi ottaa suihkupullo taas vaihteeksi kuvioihin mukaan, koska tuo paukutus hermostuttaa minut ja saa jo valmiiksi ihan surkean olon, kun en edes yhtä vaivaista koiranretkua saa hiljaiseksi.
Tähän nähden treenit sujuivatkin hyvin! Alku vaati vähän innostamista, motivointia ja kivojen temppujen tekemistä, mutta kun niin tein ja jatkoin sitä koko treenien läpi kaikki odotusvaiheet, Roki toimi myös tokoliikkeissä todella hyvin. Ja se rakastaa parhaimmillaan perusasentoharjoituksia ja askelsiirtymiä, joten niitähän myös tehtiin.
Treenien ohjelmana oli käydä koko koeluokka läpi liike kerrallaan. Osa tehtiin porukalla, osa yksin ja kaikki ohjattuina. Näin se sujui:
Luoksepäästävyys: Intotäpinässä meinasi mennä hammastarkastajan syliin, palautin takaisin sivulle ja toinen yrittämä sujui paikoillaan.
Paikkamakuu: 2 min, etäisyys hallin seinästä seinään, noin 15 metriä. Roki pysyi koko ajan hienosti paikoillaan, ainoastaan leuan alaspainaminen "rikkeenä". Perusasento vino lopussa.
Seuraaminen: Tehtiin ilman hihnaa. Pidin namia oikeassa kädessä. Kontakti oli kohtuullinen, mutta houkuttelin kyllä sanallisesti käännöksissä varsinkin. Kehua ja seuraa-käskyä tuli käytettyä. Juoksu tuntuu kontaktiltaan melkein parhailta hetkiltä. Käännöksissä putoaa pahiten. Pysähdykset onnistuivat tänään perusasentoon.
Liikkeestä maahanmeno: Oli tänään hyvä, tosin seuraamisen kontakti putoili. Välillä kateissa ollutta ripeyttä maahanmenoon löytynyt takaisin.
Luoksetulo: Oikein kiva! Iloinen laukka-askel, ei ollut liian vauhdikas eikä myöskään himmannut kyttäämään lopussa. Saatiin kehut tiiviistä eteenistumisesta, enkä muuten yhtään ohjannut siihen käsillä tai vartaloavulla! Perusasentoon pieni käsiapu, sanoisin että tuli vahingossa... :)
Liikkeestä seisominen: Ekassa yrityksessä ihan hiukan päällä vielä maahanmeno, ennakoi sitä. Ei kuitenkaan painunut alas, takajalat kuulemma vaan niiasivat. Johtui varmaan seuraamisen kehnosta kontaktista jälleen. Seisoi sitten käskystä hyvin ja paljon terävämmin kuin edellisellä viikolla, treeni on tuottanut tulosta! Tehtiin vielä uudestaan ja kaverin kommentin mukaan Roki otti kaksi pientä korjausaskelta stopattuaan, mutta ei varsinaisesti valunut, vaan enemmänkin joutui ottamaan säilyttääkseen tasapainon, koska stoppi oli niin terävä. Seisoi hienosti paikoillaan, kun palasin luo. Palkkasin seisoalleen.
Hyppy: Ei olla treenattu yhtään. Oli maailman noloin hetki. Oltiin viimeisiä tekijöitä ja yritin pitää Rokin huomion koko ajan jossain muussa kuin esteellä olevissa koirissa, koska Roki kuumenee hypystä niin paljon. Minä idiootti menin peruututtamaan Rokin agility-pöydälle kerran. No, tuli meidän vuoro ja menimme esteelle. Päätin antaa käskyn näyttämättä käsimerkkiä. Roki päästi käskyllä haukun ja peruutti sitten takajalkoja pomputellen hypylle. Tittidittidiii..... Koira takaisin perusasentoon, käsky käsimerkillä, koira hyppää ja haukahtaa isosti. Stoppi toiselle puolelle tosi hyvä ja odotti liikkumatta mut viereen. Sillai. Paljonko haukahdus pudottaa pisteitä?
Loppuun otettiin pari noutoa "loppukivaksi" ja ne kyllä olivatkin tosi kivoja. Vähän leikkiä ja hyvä mieli jäi :). Ensi viikolla onkin yksityistreenikerta. Varmaan sitä seuruuta otetaan... Tämä viikko kyllä on osoittanut, että me saataisiin toko koekuntoon aika pienellä, mutta säännöllisellä vaivalla.
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
Kissoja ja koiria
Perjantaina saatiin vähän esimakua seuraavan parin viikon ohjelmanumerosta. Siskoni muuttaa ja ruljanssin ajaksi tarvitsee vajaan kahden viikon verran kissanhoitoapua. Niilo-kissa, josta tässäkin blogissa lienee jo aiemminkin kuvia, tulee meille tiistain hoitoon. Perjantaina otettiin Nipa vierailulle koemielessä yön yli. Niilo on maailman hyväluontoisin maatiaiskissa ja tottunut aiemmassa kodissaan elämään myös koiran kanssa. Roki taas on äärimmäisen kiinnostunut kissasta, innoissaan ja jopa ihastunut, aivan liekeissä. Niiloa tietysti vähän jännitti uusi paikka, eikä sitä jännitystä nyt paljon auttanut se, että koira jahtasi sitä ympäri kämppää. Kertaalleen Nipa veti Rokia turpaan niin, että kuului vaan, kun kynnet räpsähtelivät irti naamataulusta... Noh, mun mielestä aiheellinen muistutus Rokille, onneksi vahinkoakaan ei sattunut.
Niilo on siis sulattanut Rokin todella hienosti, kun ollaan vierailtu siskoni luona. Uskon kyllä, että tuo vierailu meillä tulee sujumaan hyvin, koeyönkin nukkuivat nätisti, Niilo yläkerrassa meidän kanssa ja Roki alhaalla, josta se ei muutenkaan koskaan tule ylös yöksi. Niilo naukui jonkun verran ikävissään ja Roki vastaa siihen kiihkeällä vinkumisella. Nipa on kuitenkin niin supersosiaalinen otus, että uskon sen hakevan Rokista ihan seuraakin. Kiinnostavaa seurata, ja itse olen ihan innoissani, kun tykkään kissoista niin paljon! Pitäisiköhän Rokin saada ihan oma kissa...?`:D
Meillä olisi nyt möllitoko luvassa parin viikon päästä. En ole vielä varmaksi ilmoittautunut, koska möllit järjestetään Lahdessa enkä ole nyt varma jaksetaanko sinne asti lähteä. Ehkä jos joku kaveri lähtisi mukaan? Anne ja Aino-Mainio? :)
Viimeiseksi oikein hienoja uutisia! Roki on saanut semiserkkuja Vuohitalliin (ei siis verisukulaisia, mutta kennelserkkuja nyt ainakin). Loppuviikosta Saralle syntyi seitsemän hyvänkokoista mustavalkoista penneliä, ensin tuli kuusi Lumikkia ja viimeiseksi yksi Knääpiö porukan pomoksi. Pentueen blogi löytyy osoitteesta http://vuohitallinpennut.blogspot.com/ . Onnea Birgitta ja Sara! :)
Niilo on siis sulattanut Rokin todella hienosti, kun ollaan vierailtu siskoni luona. Uskon kyllä, että tuo vierailu meillä tulee sujumaan hyvin, koeyönkin nukkuivat nätisti, Niilo yläkerrassa meidän kanssa ja Roki alhaalla, josta se ei muutenkaan koskaan tule ylös yöksi. Niilo naukui jonkun verran ikävissään ja Roki vastaa siihen kiihkeällä vinkumisella. Nipa on kuitenkin niin supersosiaalinen otus, että uskon sen hakevan Rokista ihan seuraakin. Kiinnostavaa seurata, ja itse olen ihan innoissani, kun tykkään kissoista niin paljon! Pitäisiköhän Rokin saada ihan oma kissa...?`:D
Meillä olisi nyt möllitoko luvassa parin viikon päästä. En ole vielä varmaksi ilmoittautunut, koska möllit järjestetään Lahdessa enkä ole nyt varma jaksetaanko sinne asti lähteä. Ehkä jos joku kaveri lähtisi mukaan? Anne ja Aino-Mainio? :)
Viimeiseksi oikein hienoja uutisia! Roki on saanut semiserkkuja Vuohitalliin (ei siis verisukulaisia, mutta kennelserkkuja nyt ainakin). Loppuviikosta Saralle syntyi seitsemän hyvänkokoista mustavalkoista penneliä, ensin tuli kuusi Lumikkia ja viimeiseksi yksi Knääpiö porukan pomoksi. Pentueen blogi löytyy osoitteesta http://vuohitallinpennut.blogspot.com/ . Onnea Birgitta ja Sara! :)
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Kuvatuksia
Isot kiitokset Tiinalle, joka malttoi uhrata viime viikonloppunsa koirakuvauspäivien merkeissä. Meitä suosi sunnuntaina vielä mahtava sää, kirkkaansininen taivas ja auringonpaiste, kun Roki pääsi linssiluteeksi Killerillä. Tässä vähän tuon session antia. Ihania kuvia tuli ja oli kyllä ihan mahtavaa huomata, miten hyvin Roki totteli ja käyttäytyi tuolla kohtuu vilkkaalla paikalla, jossa vielä samaan aikaan olevat ravit aiheuttivat paljon ihmisten ja autojen liikkumista.
Tokoilua
Jaahas, päivitykset vähän laahaa. Tässä tulee nyt lähinnä tokoilua. Edellisistä treeneistä olikin kahden viikon tauko. Erityistehtäväksi jäi vahvistaa sitä perusasentoa ja mielestäni ollaankin edistytty. Vire ei kuitenkaan Rokilla ole hallissa yhtä hyvä kuin kotona. Toisaalta häiriötreeni on nyt muuten ollut vähäisempää. Pitäisi edelleenkin jatkaa tokoilua monenlaisissa paikoissa, esim. Prisman parkkipaikalla vilkkaaseen aikaan, kuten joskus ollaan tehty.
Toinen asia, joka silloin pari viikkoa sitten reistasi, oli liikkeestä seisominen. Se reistasi edelleen. Jos annan tiukan ja äänekkään käskyn, Roki lakoaa maahan. Pehmeämmällä käskyllä se seisoo, mutta valuu koirallisen eteenpäin. Käsiapu auttaa, mutku siitä pitäisi päästä eroon. Eli lelulla edelleen liikkeestä seisomista ja namipeliä. Näillä mennään
Eilen siis oltiin ohjatuissa treeneissä taas. Treeni keskittyi pitkään paikkamakuuharjoitukseen, joka meni hyvin ja huonosti. Reilun kolmen minuutin makuu ja puolet koirakoista poistui hallin ulkopuolelle. Yksi kerrallaan sisään ja pujottelu makaavien koirien välistä. Pujottelu meni meillä hyvällä kontaktilla. Makuulla taas Roki pysyi aivan mainiosti, mutta pää pyöri kyllä ohikulkijoiden suuntaan. Välillä Roki myös laski leuan alas. Onneksi ei kuitenkaan kääntänyt kylkeä ohikulkijoiden mukaan.
Sitten me oikeastaan tehtiinkin vain liikkeestä seisomista, ei juuri muuta. Ai niin, ja seuraamisjuoksua. Roki piti paikan sivulla hyvin, mutta edistää jonkin verran. Kontakti oli myös nyt kiva, mutta mulla olikin hirvi kainalossa. Kuitenkin näyttäisi lelun avulla tulevan hyvää ilmettä seuraamiseen. Roki myös korjaa seuraamispaikan hyvin pienestä äännähdyksestä, joten se oikea paikkakin on kyllä tiedossa, vaikka edistämään tuppaakin.
Yhtenä iltana viime viikolla lenkkeiltiin pitkät pätkät Päijänteen jäällä Annen ja Ainon kanssa. Silloin tehtiin myös lenkin päätteeksi paikkamakuu ja tuolloin makuu oli kyllä tosi kiva. Muuten lenkilläkin Roki käyttäytyi tosi hienosti Ainon seurassa, ei tällä kertaa jatkuvaa kosiskelua. Muutenkin Roki on nyt taas pitkästä aikaa käyttäytynyt myös hihnassa asiallisemmin, ohitukset onnistuvat namikontaktilla ja vetäminen on hillitympää. Luottamus myös luoksetuloon ja lähelläpysymiseen on vahva. Roki pysyy mainiosti vilkkaallakin paikalla hanskassa, vaikka ohi menisi autoja ja ihmisiä. Koiratkaan eivät häiritse Rokia, elleivät mene tosi läheltä. Irtipitäminen onnistuu vaikkapa parkkipaikalla. Tämä on kyllä ollut hieno huomata, se on varmaan osittain molemminpuolisen luottamuksen paranemista ja lujittumista, osin jotain on varmaan kliksahtanut myös Rokin päässä :), koska se on kyllä rauhoittunut aika lailla ja omaa kohtuullisen keskittymiskyvyn.
Toinen asia, joka silloin pari viikkoa sitten reistasi, oli liikkeestä seisominen. Se reistasi edelleen. Jos annan tiukan ja äänekkään käskyn, Roki lakoaa maahan. Pehmeämmällä käskyllä se seisoo, mutta valuu koirallisen eteenpäin. Käsiapu auttaa, mutku siitä pitäisi päästä eroon. Eli lelulla edelleen liikkeestä seisomista ja namipeliä. Näillä mennään
Eilen siis oltiin ohjatuissa treeneissä taas. Treeni keskittyi pitkään paikkamakuuharjoitukseen, joka meni hyvin ja huonosti. Reilun kolmen minuutin makuu ja puolet koirakoista poistui hallin ulkopuolelle. Yksi kerrallaan sisään ja pujottelu makaavien koirien välistä. Pujottelu meni meillä hyvällä kontaktilla. Makuulla taas Roki pysyi aivan mainiosti, mutta pää pyöri kyllä ohikulkijoiden suuntaan. Välillä Roki myös laski leuan alas. Onneksi ei kuitenkaan kääntänyt kylkeä ohikulkijoiden mukaan.
Sitten me oikeastaan tehtiinkin vain liikkeestä seisomista, ei juuri muuta. Ai niin, ja seuraamisjuoksua. Roki piti paikan sivulla hyvin, mutta edistää jonkin verran. Kontakti oli myös nyt kiva, mutta mulla olikin hirvi kainalossa. Kuitenkin näyttäisi lelun avulla tulevan hyvää ilmettä seuraamiseen. Roki myös korjaa seuraamispaikan hyvin pienestä äännähdyksestä, joten se oikea paikkakin on kyllä tiedossa, vaikka edistämään tuppaakin.
Yhtenä iltana viime viikolla lenkkeiltiin pitkät pätkät Päijänteen jäällä Annen ja Ainon kanssa. Silloin tehtiin myös lenkin päätteeksi paikkamakuu ja tuolloin makuu oli kyllä tosi kiva. Muuten lenkilläkin Roki käyttäytyi tosi hienosti Ainon seurassa, ei tällä kertaa jatkuvaa kosiskelua. Muutenkin Roki on nyt taas pitkästä aikaa käyttäytynyt myös hihnassa asiallisemmin, ohitukset onnistuvat namikontaktilla ja vetäminen on hillitympää. Luottamus myös luoksetuloon ja lähelläpysymiseen on vahva. Roki pysyy mainiosti vilkkaallakin paikalla hanskassa, vaikka ohi menisi autoja ja ihmisiä. Koiratkaan eivät häiritse Rokia, elleivät mene tosi läheltä. Irtipitäminen onnistuu vaikkapa parkkipaikalla. Tämä on kyllä ollut hieno huomata, se on varmaan osittain molemminpuolisen luottamuksen paranemista ja lujittumista, osin jotain on varmaan kliksahtanut myös Rokin päässä :), koska se on kyllä rauhoittunut aika lailla ja omaa kohtuullisen keskittymiskyvyn.
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Lomalla
Hiihtoloma vetelee viimeisiään. Onpahan nyt päässyt myös hiihtämään, tosi mukavat talvisäät on nyt keskimäärin ollut. Pari ihan keväistä plussakelipäivääkin, nyt sitten aurinkoisia pakkaspäivää siihen päälle. Aika jäiset ladut, tiet ja lenkkipolut tosin vähän hankaloittavat liikkumista.
Rokin kanssa ollaan jauhettu nyt perusasentotreeniä kotona. Kyllä se sieltä taas löytyy, aluksi tein sen äärimmäisen helpoksi lelun ja namin avulla, sittemmin olen vaatinut oikeaa paikkaa ihan ehdottomasti. Paras apulainen on ollut uusi lelu herra Hirvi. Herra Hirvellä ei enää ole toista sarvea, housut ovat lähteneet jalasta ja toinen korva on väkivaltaisesti korvamerkitty. Vanha ystävä Aasikin löytyi kirjahyllyn päältä. Roki oli jo alustavaa kallotutkimusta sille tehnyt aiemmin ja nyt lomalla sitten ehti työstää Aasin aivovanut ulos päästä ja samalla myös jotenkin lyödä takaraivon kokonaan sisään. Näin siis meillä leikitään. Kuvassa Hirvi vielä housut jalassa.
Perjantaina lenkkeiltiin Suolahdessa kodalle ja paistettiin makkarat. Roki ryösti hiljaa ja salaa yhden makkaran ritilältä. Aika liero... Sehän ei kotona varasta ruokaa koskaan. Noh, ruokavaliosta saa kärsiä, pari päivää Roki on nyt ollut lievällä ripulilla. Kohtuullisen rankka oli kyllä tuo metsälenkki, osa matkaa mentiin umpihangessa (kuten pari muutakin lenkkiä nyt loman aikana) ja kyseinen päivä oli juuri niitä suojasääpäiviä, joten hanki upotti ja lumi oli raskasta. Roki oli kohtuu niitti perjantaina, kun illalla vielä tuli vieraita, joille piti näyttää kaikki temput ja nukkua ei ainakaan voinut. Tässä muutamia kuvia Suolahden retkeltä.
Lumi innosti Rokin kaivautumaan. Tätä se teki koko kodalla olon ajan.
Paluumatkalla paistoi aurinko.
Vanhalla ja ei niin laatuisellakin pokkarikameralla saa hyvällä säällä hauskoja kuvia vaikkapa lumipallon perässä hyppimisestä.
Rokin kanssa ollaan jauhettu nyt perusasentotreeniä kotona. Kyllä se sieltä taas löytyy, aluksi tein sen äärimmäisen helpoksi lelun ja namin avulla, sittemmin olen vaatinut oikeaa paikkaa ihan ehdottomasti. Paras apulainen on ollut uusi lelu herra Hirvi. Herra Hirvellä ei enää ole toista sarvea, housut ovat lähteneet jalasta ja toinen korva on väkivaltaisesti korvamerkitty. Vanha ystävä Aasikin löytyi kirjahyllyn päältä. Roki oli jo alustavaa kallotutkimusta sille tehnyt aiemmin ja nyt lomalla sitten ehti työstää Aasin aivovanut ulos päästä ja samalla myös jotenkin lyödä takaraivon kokonaan sisään. Näin siis meillä leikitään. Kuvassa Hirvi vielä housut jalassa.
Perjantaina lenkkeiltiin Suolahdessa kodalle ja paistettiin makkarat. Roki ryösti hiljaa ja salaa yhden makkaran ritilältä. Aika liero... Sehän ei kotona varasta ruokaa koskaan. Noh, ruokavaliosta saa kärsiä, pari päivää Roki on nyt ollut lievällä ripulilla. Kohtuullisen rankka oli kyllä tuo metsälenkki, osa matkaa mentiin umpihangessa (kuten pari muutakin lenkkiä nyt loman aikana) ja kyseinen päivä oli juuri niitä suojasääpäiviä, joten hanki upotti ja lumi oli raskasta. Roki oli kohtuu niitti perjantaina, kun illalla vielä tuli vieraita, joille piti näyttää kaikki temput ja nukkua ei ainakaan voinut. Tässä muutamia kuvia Suolahden retkeltä.
Lumi innosti Rokin kaivautumaan. Tätä se teki koko kodalla olon ajan.
Paluumatkalla paistoi aurinko.
Vanhalla ja ei niin laatuisellakin pokkarikameralla saa hyvällä säällä hauskoja kuvia vaikkapa lumipallon perässä hyppimisestä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)