Kameran piuha edelleen kateissa..
Eilen päästiin kyläilemään illasta Laukaaseen katsomaan Kiia-bc:n pentuja! Voi sitä vilskettä ja pennun tuoksua ja pissin määrää! Seitsemän neliviikkoista palleroa pyöri jaloissa, ei sieltä meinannut hennoa lähteä ollenkaan :). Reippaasti pennut kömpivät syliin ja kokeilivat hampaita sormiin ja housunsaumoihin. Pakko sanoa, että ihan kaikkia en työnimillä erota toisistaan, mutta pippurinen pikkutyttö Kaneli järsi ainakin antaumuksella etusormeani ja tummakuono-poika Jumi hurmasi hellyyttävästi tunkemalla päätään minun nakkitaskuun.
Sitten on oikein erityismaininnan paikka - Rokin käytös tuon vierailun aikana. Pennut olivat vielä liian pieniä näytettäväksi Rokille eikä Marjon kolmeen koiraan Nancyyn, Kiian ja Superiin haluttukaan Rokia tutustuttaa sisätiloissa.. Niinpä jätettiin ihka ekaa kertaa Roki kiinni pihalle porrastolppaan. Olin ihan varma, että kun pentu tajuaa jääneensä yksin, se vetää itsensä solmuun hihnan kanssa ja huutaa kuin syötävä. Eikä mitä. Reipas Roki istua napotti portailla ihan hiljaa ja katseli ympäriinsä. Me oltiin yli puoli tuntia sisällä ja välillä vilkaistiin vain ikkunasta. Marjon poika Elias kävi myös tervehtimässä Rokia, me ei oltu silloin paikalla, mutta ainakin ikkunasta katseltuna Roki käyttäytyi todella nätisti eikä ollenkaan alkanut riehumaan, vaikka Elias pyöri pihassa haravan kanssa. Hieno Roki-poika!
Vielä käytiin isojen koirien ja Rokin kanssa lenkillä Peurungassa. Lenkki oli Rokin pisin tähän mennessä. Pariin otteeseen Ville kantoi Rokia, kun tahti alkoi hyytyä ja juomatauko pidettiin, mutta tosi tepevästi poju kulki lenkin. Roki pysyi hienosti meidän lähellä, kun isot tytöt painelivat pitkällä menemään. Roki olisi ollut tosi kiinnostunut muista koirista, mutta ne eivät juurikaan pennusta piitanneet, tosin Super yritti sittemmin vähän leikittääkin Rokia. Super on vielä niin pentu itsekin, että muutaman kuukauden päästä varmasti leikki sujuu tosi hyvin, toistaiseksi Roki on vähän liian pieni vielä ja Superin vauhti vähän jänskätti. Rohkeasti kaiken kaikkiaan Roki lähestyi isoja koiria, mutta pienellä varovaisuudella piti välillä luikkia jalkoihin turvaan. Pientä pyörittelyä kuitenkin annettiin Superin kanssa mennä ojassa. Taas oli tie vähän kivinen Rokille ja varsin kurainen poika pistettiinkin autoon lenkin päätteeksi. Oli kivaa ja Rokin väsytys onnistui hyvin, pentu levytti aika antaumuksella autossa! Ja kuten Marjo arveli, virtaa löytyi vielä majavantappoon illalla kotonakin... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti