perjantai 24. elokuuta 2012

Lähinnä luonnetestipohdintaa

Vähän näköjään työnteko hidastaa blogin päivittelyä. Toisaalta mitään kovin erikoista ei ole tässä tapahtunutkaan. Rokin luonnetestipaikka Maaningalle on varmistettu ja maksettu, lauantaina 15.9. sinne ajellaan ja itse testi alkaa jo aamusella. Tavallaan tilanne vähän jännittää ja laukaukset pitäisi käydä etukäteen kokeilemassa, etten minä itse hermoile niitä. Kai sen jännityksen tekee vain ihan uusi kokemus, koska mitä jännitettävää nyt luonnetestissä oikeasti on. En lähde tuloksella spekuloimaan, toki mulla on vahvat arvaukset, miten Roki erilaisissa tilanteissa käyttäytyy. Uskon, että testi läpäistään eikä Roki kuormitu siitä liikoja.

Viime aikoina on keskitytty lenkeillä ja ulkoillessa muutenkin siihen, että Rokin väijymisputki katkaistaisiin heti alkuunsa. Tuijotuksen alle joutuvat tietysti koirat, mutta joskus myös tienvarressa jotenkin "oudosti" seisoskelevat ihmiset tai erityisesti pienet lapset. Outo seisoskelu voi olla vaikka bussipysäkillä pönöttämistä. Ihmisten kohdalla Roki yleensä luopuu itsekin tuijottamisesta ennen kuin päästään ihan kohdalle ja menee sitten jo puskia haistellen. Koirien kanssa taas ei olla edistytty yhtään, mutta kontaktin Roki antaa nyt sujuvasti keskenkin tuijottelun ja ohitukset kontaktissa namin avulla ovat onnistuneet nyt ihan järestään. Mikäli vastaantulija rähjää kunnolla Rokille, Rokilla saattaa pokka pettää, mutta jotenkin huomaa, että se oikeasti yrittää ensin hillitä. Joskus vaan hihnatila saa sitten noissa tilanteissa vallan.

Pyöräilijät ovat myös oma lukunsa. Niihin Roki ei reagoi läheskään aina, mutta varsinkin, jos pyöräilijä sujahtaa hurjaa vauhtia alamäessä vastaan tai ohi, silloin yleensä sille pitää pöhähtää ja pompahtaa ja pörhistää. Tila menee nopeasti ohi, yleensä merkkaamaan pitää päästä. Näissä tilanteissa Roi palautuu kyllä jo pelkästä kehotuksesta. Sen sijaan koiran bongauksesta palautuminen kestää joskus paljon pitempään. Näin erityisesti tilanteissa, joissa toinen koira kulkee jossain meidän edellä. Oikeastaan mitään muita tilanteita ei edes ole, joissa Roki keräisi painetta. Äänet eivät sitä edelleenkään juuri hetkauta. Joten on kyllä ihan todella mielenkiintoista nähdä, miten se luonnetestin erilaisiin painetta luoviin tilanteisiin reagoi ja miten se niistä selviää. Tässähän on vielä se pointti, että koira on hihnassa koko ajan, ja hihnahan Rokia jonkin verran muuttaa epävarmempaan suuntaan.


Tokoa on edelleen ahkerasti tehty. Vähän se on sellaista sahaamista. Keksitään keino, joka parantaa jotakin liikettä, jee! Seuraavana päivänä jatketaan samalla tavalla ja sitten tuo uusi keino viekin liikkeen ihan överiksi toiseen suuntaan. Eli joku pää vuotaa aina ja suoritusvarmuus ja -puhtaus vaihtelee rankasti. Mutta eiköhän tästä sitä kehitystäkin nouse. Ja opin koko ajan itse erityisesti kärsivällisyyttä...

Vepestä oli nyt väliviikko, ensi viikolla olisi tarkoitus treenailla taas. Soveen me ei nyt päästä tänä syksynä, mutta mölliversio taidetaan Muuramessa päästä kokeilemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti