tiistai 5. kesäkuuta 2012

Paimennuspäivä Somerolla

Nyt vihdoin ollaan lomalla ja viimeisen parin viikon kiireet helpottavat. Niin on ollut pitkät työpäivät, että blogin päivittäminenkin vähän roikkuu - toisaalta mitään ei olla kyllä Rokinkaan kanssa tehty. Viime viikolla jäi jopa vepe väliin, josta kuitenkin olen ihan tosi innostunut, mulla vaan meni koululla niin myöhään eikä viitsinyt töitä enää kevätjuhlapäivälle jättää. Toivottavasti tsäänssit päästä varsinaiseen veperyhmään eivät kaatuneet tuohon..

Yhden jäljen ajoin Rokille peräti viime viikolla, ja parilla lenkillä tehtiin esine-etsintäpistoja. Jälki ei ollut priimaa, metsässä oli taatusti jos jonkinlaista häiriöjälkeä ja siltä näytti myös Rokin työ. Aloitettiin ekaa kertaa tänä keväänä janalta ja Roki lähti oikein hienosti jäljelle. Mutta sitten taas vauhtia ja kaahotusta oli aivan liikaa, Roki kulki nenä irti maasta ja kepeistä nousi puolet. Jonkinlaisella huolimattomalla tuntumalla se kuitenkin pysyy jäljellä ja loppulelu löytyi kyllä maastosta. Mutta tarkkuuta pitää nyt treenata ja keppejä superpalkalla edelleen. Tiedä sitten, pitäisikö vaihteeksi palata tosissaan taaksepäin ja tehdä namijälkiä sille?


Varsinaisesti piti nyt kirjoitella eilispäivästä. Lähdimme siis isommalla bortsuporukalla Somerolle Woollandiaan paimennuspäivää viettämään. Keski-Suomesta starttasimme kera kolmen ihmisen ja kuuden koiran. Mulle päätavoite eilisessä oli nähdä, miten Roki reagoi lampaisiin ja reagoiko ollenkaan. Kerranhan Birgitta on käyttänyt sitä vuohiaitauksessa, jolloin Roki keskittyi tuijottelemaan mua aitauksen ulkopuolella ja syömään vuohenkakkaa. Eilenkin ensin lammasaitaukseen mennessämme luulin, että Rokin mielenkiinto on muissa koirissa, joita tilalla oli omastakin takaa kahdeksan. Mutta yllätyin tosissaan, kun havaitsin Rokin olevan todella kiinnostunut lampaista. Tosin Rokilla oli kierroksia vaihteeksi päällä, se kulki häntä tötteröllä, haukkui ja sekoili. Siinä tilassa se hermostutti lampaita ja sain aitaukseen kouluttajan avukseni, joka todella taitavasti sai Rokin kuulolle. Roki myös haki ihan luonnostaan kiertoa lauman taakse.

Itselleni oli tuolla ensimmäisellä kokeilulla vaikeinta ensinnäkin käsittää, mitä koiran pitäisi lampaiden kanssa tehdä ja toisaalta, mikä mun rooli hommassa on. Lisäksi tuntui, että taas uuden oppiminen on todella haasteellista, kun liinan päässä on tempova koira, toisessa kädessä paimenen mikälie keppi, jaloissa tönivä lammaslauma ja alla upottavan mutainen maa, hyvä kun kävellä enää osasin saati hallita tilannetta. Ehkä en ihan hahmottanut kokonaisuutta, vaikka tosi paljon oli hyötyä toisten katselemisesta, kun koirat olivat suunnilleen samalla tasolla kokeilemassa työskentelyä lampaiden kanssa ensimmäisiä kertoja.

Eniten sapettaa se, että Roki ei liiemmin jaa rispektiä mulle, en kertakaikkiaan taida olla johtaja sen mielestä. Kyse ei ole siitä, etteikö Roki kovuutensa vuoksi olisi saatavissa kuulolle - sehän oikeasti kuuntelee ja tottelee nöyrästi - vaan mun omasta auktoriteetin puutteesta. Eilenkin näkyi hienosti, miten kouluttaja sai Rokin isotteluvireen laskemaan, hännän kirjaimellisesti alas ja koiran kiltisti kuulolle. Jotenkin vain olemalla oikealla tavalla läsnä. Tämän jälkeen Roki sitten päätti lähteä kävelemään kouluttajan perässä ja jättää minut töröttämään aitaukseen. Rokilla oli silmissään "Tää täti on pomo, tää täti on hieno ihminen, teen mitä vaan tää täti haluaa" -ilme.

No tuli sieltä positiivisiakin kokemuksia. Pystyin esimerkiksi käskyttämällä keskeyttämään Rokilta ei-toivotun toiminnan. Toisella paimennuskerralla menimme isolle laitumelle, jossa oli myös isompi lammaslauma. Roki kouluttajan sanojen mukaan kyllä kiinnostuu lampaista, mutta haluaa vähän vielä leikkiä niiden kanssa enemmän kuin ottaa omaa tehtäväänsä haltuun. Rokilla oli aikomus ajaakin lampaita pariin otteeseen, mutta sain sen keskeytettyä. Sain Rokin myös kulkemaan lauman perässä, tosin se kertaalleen myös tuli lauman läpi hajottaen sen. Mutta oli se vaikeaa kaiken kaikkiaan! Kun yritän saada Rokin haluttuun asemaan, lauma karkaa multa :). Roki tarvitsisi vielä lisää sytyttelyä, mutta kuitenkin oli hienoa nähdä, että sisäsyntyinen mielenkiinto paimennustyöhön löytyi. Rokihan ei ylipäätään ole kiinnostunut muista eläimistä kuin koirista, joten siinäkin mielessä tulos oli positiivinen.

Kiitoksia koko porukalle ja kouluttajille hauskasta ja tosi mielenkiintoisesta päivästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti