Jee jee! Jäipä huippuhyvä fiilis tämän illan jälkitreeneistä! Kyllä me rohjetaan mennä loppukokeeseen, joka muuten on ensi viikon perjantaina. Olen jopa niin innoissani tällä hetkellä, että mielessä pyörii jälkikokeetkin jo ensi kesää ajatellen. Mutta pitäis kai sitä esineruutua myös alkaa ajamaan sisään ja ai niin, se tottis...
Todellakin, ne kepit nousee ja hienosti. Rokin jäljestystyyli muuttui tosiaan täysin ja kertalaakista silloin, kun jätettiin nakit pois jäljeltä. Vauhtia on paljon ja veto on kova. Toisaalta vetoon voi vaikuttaa myös se, että valjaat toimivat nyt ja se ei ole kivuliasta koiralle. Roki ei häiriinny yhtään siitä, että jarrutan tosi voimakkaasti. Hyvin Roki pysyy jäljellä ja erotan nyt jo aika hyvin, milloin ollaan poissa reitiltä. Roki myös ikään kuin ilmoitttaa sen minulle tosi pian katsahtamalla minuun.
Tämän päivän jäljen teki toinen kurssilainen. Jäljelle merkittiin ainoastaan janan alku, muita merkkejä ei ollut. Kaksi virhettä, jotka tehtiin, meni minun piikkiin. Kolmas moka Rokille ;). Silti en voisi tyytyväisempi olla!
Olin ensin liian tehokas janalla, ajattelin, että jälki menisi kauempaa, mitä se todellisuudessa meni, enkä välittänyt, vaikka Roki selkeästi havaitsi jäljen. Meni vähän pyörimiseksi, palasin takaisin janalla, Roki haki hetken takajälkeä ja ampaisi sitten äärimmäisen varmana oikeaan suuntaan.
Toinen moka tuli kulmassa. Keppi oli kutakuinkin kulman kohdalla ja en osannut sitä arvata. Jotenkin lähdin päättäväisesti sitten siitä kulmasta suoraan. Roki kuitenkin seuraa sitä mun ohjailua jonkin verran, joten se sitten lähti sinne, mihin minäkin. Meni taas ihan selkeästi pyörimiseksi, palattiin takaisin ja Roki otti kulman jälleen erinomaisen varmasti. Mun pitäisi vaan muistaa luottaa koko ajan koiraan! Se on niin hieno ja se tietää! :D
Kepit nousivat ihan superhyvin, Rokin kannustuksen tarve on vähentynyt koko ajan ja nyt se jo lähtee itsenäisesti tuomaan keppiä. Vetoleikki edelleen palkkana, vähän ongelmia vaan on sen lelun luovutuksen kanssa. Roki haluaa vaan jatkaa vetoa eikä mielellään päästä lelusta irti. Tämän asian kanssahan on jo väännetty pitkään. Sitten kun lelu kuitenkin irtoaa, on Roki välittömästi valmis jatkamaan jälkeä. Eli ei mitenkään jää haikailemaan leikin perään. Se on kyllä hienoa, kun motivaatio kaikkeen on niin korkea! Ei tule palkkaamisongelmia Roksun kanssa.
Vaadin tosiaan kuitenkin Rokilta pienen rauhoittumisen ennen kuin kepiltä voi jäljestämistä jatkaa. Janan alussa vaadin istumaan, mutta keppien jälkeen riittää, että Roki tulee suunnilleen sivulle, seisoo rauhassa ja katsahtaa jäljen suuntaan. Sitten voidaan taas mennä. Viime viikolla Roki oli tosi nihkeä kuuntelemaan minua, nyt on parit viime treenit sujunut paljon paremmin.
Viimeinen keppi ei sitten noussut. Luulen syyksi sitä, että loppupalkkapurkki oli muutaman metrin päässä kepistä ja Rokin pää nousi. Se otti varmaankin ilmavainun purkista. Oikeastaan ne purkit on ihan tarpeettomia jäljellä. Jos haluan loppupalkaksi nakkia, voisin antaa sen ihan hyvin taskusta viimeisellä kepillä. Sikäli kuitenkin tuo ruokapalkka lopussa sopisi ehkä hyvin, että Rokin olisi hyvä rauhoittua, kun jälki loppuu. Ettei jää päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti