8 kuukauden poset

Tässäpä olisi "pakolliset" seisotuskuvat kahdeksan kuukauden kohdalta. :) Hurjan iso karva Rokilla alkaa jo olla!




Mun nähdäkseni ekat merkkauspissat Roki lorotti tänään erään mäykkärin pissojen kylkeen. Siitä se äijäily lähtee...

Touhua ja tavoitteita

Eilen oli puuhakas päivä noin ulkoilun ja liikunnan kannalta. Päivällä käytiin Alvajärvellä reilun tunnin lenkki tarpomassa Riikan, Viiman ja Riehan kanssa. Pennut pisteli menemään ihan onnessaan pitkin jäätä ja myös Viima ja Roki intoutuivat leikkimään. Luoksetulo jäällä onnistui aika hienosti Rokin kanssa lelupalkalla. Ville on sitkeästi teettänyt luoksetuloa lelun kanssa ja homma onkin alkanut pelata kivasti. Roki tulee eteen ja odottaa. Huolta on pidetty myös siitä, että koiran pantaan kosketaan joka kerta, kun luoksetulo onnistuu. Paljon paremmin lelu toimi nytkin jäällä toisten koirien seurassa kuin nami.

Kauheita jääkökköjä Rokin varvaskarvoihin tarttui tuolta hangesta. Pitänee lyhentää karvoja varpaiden väleistä ynnä harkita rasvaamista, edelleen toisessa takajalassa anturan pinnassa on halkeama.

Illalla tehtiin vielä toinen tunteroisen hihnalenkki leikillä höystettynä (vetää edelleen kuin höyryveturi, välillä tosin jo parempiakin hetkiä, jos herra suvaitsee ottaa korvat käyttöön). Sitä ennen itse olin korkannut hiihtokauden, ei tuntunutkaan ihan niin pahalta, mitä ennakoin. Nyt ikävä kyllä taas pakastaa kovemmin, joten hiihtokelejä odottelen.

Olen tehnyt Rokin kanssa nyt noutoa kaikennäköisillä leluilla ja kapuloilla. Oikean noutokapulan käyttö kuitenkin jätetään varsinaisiin treeneihin, ettei vahingossakaan homma menisi kapulalla leikkimiseksi ja pureskeluksi. Mahtavaa on, että Roki on alkanut nyt luovuttamaan käteen myös pallon, joka aiemmin oli se kaikista mahdottomin. Hommaan auttoi se, että noutoa treenattiin ensin kaikella, mitä voi myös vetää. Rokia ei enää harmita luovuttaa esine, kun välittömästi luovutuksen jälkeen palkataan vetoleikillä. Tällähän se luoksetulokin saatiin kuntoon!

Vimosin edistysaskel saatiin eilen iltana, kun ekaa kertaa harjoiteltiin noutoa perusasennosta, pidin kouluttajan ohjeiden mukaan koiraa pannasta kiinni, että rauhoittuu ennen noutoa (muuten ampaisee välittömästi jo ennen heittoa hakemaan...). Sain Rokin odottamaan lupaa ja käskyn saatuaan Roki haki lelun. Varsinainen edistyaskel oli se, että Roki istui eteen lelu suussa! Tähän asti istuminen ja suussa pitäminen on ollut mahdotonta pienelle aivolle tehdä yhtä aikaa. Ehkä kerran viime treeneissä onnistui. Nyt kuitenkin oikein mainiosti. Vähän kauaksi normaaliin eteentuloon nähden tosin Roki jäi, mutta kun vielä luovutti lelun käteen, palkattiin vetoleikillä hienosta suorituksesta.


Ensi vuotta zuumaillessa olen vähän miettinyt tavoitteita Rokin kanssa. Harrastamisen alkuun haluaisin päästä myös kisakentillä, joten lajeja on mietitty.

- Toko on varmasti se ensimmäinen ja alokasluokassa toivon pääsevämme starttaamaan ensi kesänä.

- Agilityn alkeita otetaan harrastusmielessä kuvioihin vuodenvaihteen jälkeen, varmaankin Taitavien Tassujen alkeiskurssille lähdetään näin aluksi. (Olen perustellut nämä kohtuu kalliit kurssit itselleni sillä, etten tällä hetkellä harrasta mitään muuta ja se raha, mikä aiemmin on mennyt omiin harrastuksiin, menee nyt näihin kursseihin. Mua ei jotenkin vielä huvita/ei ole aikaa lähteä varsinaiseen seuratoimintaan mukaan, mikä tulisi kylkiäisenä, jos hakeutuisin JAT:n tms. ryhmiin.)

- Kesällä olisi kyllä hirveän kivaa päästä myös pk-lajien parissa alkuun. Jäljen tekeminen vaikutti jo viime kesänä niin sopivalta touhulta Rokille.

- Näyttelyitä kokeiltaisiin kokemuksen vuoksi. Mutta en yhtään halua lähteä Rokia itse esittämään. Ainakaan ekoilla kerroilla. Vapaaehtoisia?

- Yleinen terveys sekä koiralla että omistajilla on tietysti ykköshomma. Rokotukset ajallaan ja luustokuvaukset Rokille.

Koirauintia ja synttäritkin!

Meinasi aiemmasta päivityksestä unohtua, että tänäänhän Roki on kahdeksan kuukautta! Synttäreitä juhlittiin käymällä illalla Koirasportissa uittamassa pentu. Päivä oli ollut aika jänskä Rokille jo muutenkin, yllättävän hyvin jaksoi polskia siihen nähden. Aamulla olivat käyneet isomman koiralauman kanssa umpihankilenkillä ja sitten iltapäivän ajan Roki oli ollut matkassa uimalareissulla. Rähjännyt luonnollisesti muille läsnäoleville...

Uintivuorolla Roki jännitti aikalailla altaalle nousevia portaita ja ramppia, jota pitkin koira menee veteen. Uinti itsessään sujui aivan hienosti, aluksi oli vähän jännää ja piti pärskiä, mutta kyllähän viime kesänkin kokemuksesta tiesin, että uinti sujuu. Ja lelunkin Roki nappasi vedestä pariin otteeseen matkaan. Vähän kauhistunutta katsetta poju välillä näytti ja vinkui rampilla, mutta lähti uudelle kiekalle kyllä melkein joka kerta ihan itse uimaan. Hassusti samaa ilmettä kuin Nita-mammalla Rokinkin naamalla näytti olevan ja uintityyliäkin Ansku vertasi Nitan menoon. Linkin lopusta löytyy myös videonpätkää Keski-Suomen uutisista, myös Nita ui klipissä. Koirasportti

Tässä malliksi Rokin surkea ilme uintilenkin päätteeksi


Mainiota liikuntaa tuo uiminen koiralle kyllä on, ja nyt pitkän tauon jälkeen varmasti otti tosissaan myös kunnon päälle. Meillä oli koko puolituntinen käytettävissä, vaikka lyhyempikin aika näin ekalle kerralle olisi varmasti riittänyt. Pidettiin nyt sitten hyvät tauot lenkkien välissä, että vähän henki ja syke tasoittui. Reporanka Roki könähti autoon uinnin jälkeen, mutta kotona käytiin hetki vielä ihan ylikierroksilla. Nyt varmasti unet maittaa yön yli ja aamulla Roki pääseekin järven jäälle peuhaamaan kaverien kanssa!

Niin, ja nyt kahdeksan kuukauden iässä Roki painaa 17 kiloa ja on noin 54-55 senttiä korkea. Turkki on pörhistynyt huimasti, oikein mainio talvikarva pojalla alkaa olla. Voi sitä karvanlähtöä, joka jossain vaiheessa edessä on...

Joululomalla

Jouluja on nyt vietetty muutaman päivän verran, syöty ähkyt moneen kertaan ja niin poispäin. Koirakin on nautiskellut herkuista, kinkku maistuu, kuten myös kaikki muu, mitä suuhun tarjoaa. Jopa niin paljon, että oksensi jouluyönä pitkästä aikaa. Tosi harvoin kyllä purjo Rokilta lentää, mutta joku nyt pisti mahaa sekaisin. Olisiko sitten vaan sekalaiset herkut, joita koira jouluaattona sai. Oksut oli kuitenkin lähinnä nappulaa, joten koira pisteli ne toiseen kertaan poskeensa ihan tyytyväisenä. Osasyy tietysti voi olla myös vieras paikka, oltiin jouluaatto Villen kotona Suolahdessa ja yötä naapurissa, mummolan maalaistalon tyhjässä puoliskossa. Koira nukkui varmaan ihmisiä paremmin, maalämpöpumppu nimittäin hajosi yön aikana ja aamulla lämpöjä makuuhuoneessa noin +13 astetta.

Kovat pakkaset sattuivat joulunseudulle, nyt on vähän lauhempaa ja lunta tulee lisää, mutta jouluaattona pakkasta taisi olla parhaillaan lähemmäs 30 astetta. Roki jo hiukan nosteli käpäliä, mutta ei sitä kylmyys tunnu häiritsevän, niin paljon on vielä pennun touhotusta ja virtaa, ettei paikalla malta pysyä. Lumi ainoastaan kittaantuu jäisiksi klönteiksi varpaiden väleihin ja karvoihin kiinni ja ne varmasti tuntuvat koirasta ikäviltä. Oikeassa takajalassa näyttäisi myös olevan pientä halkeamaa anturassa, ei vereslihaan asti, mutta tassu on ainoa, jota Roki vähän nostelee. Täytyy ostaa tassurasvaa noita oireita varten.

Tänään päästään kokeilemaan koirauintia Koirasportin uimalaan Leppävedelle. Roki on omistajan luona par'aikaa hoidossa ja illalla haetaan poju tuolta uimalalta ja päivän päätteeksi otetaan vuoro sieltä. Paikka on varsin uusi ja kaverit ovat siellä paljon käyneet ja kehuneet. Erityisesti nyt pakkasilla on ollut kiva väsyttää koiraa jotenkin muuten kuin lumihangessa palelemalla ja tarpomalla. Roki tykkäsi uimisesta ainakin viime kesänä, katsotaan illalla, miten sujuu sisätiloissa!

Lomaa odotellessa

Tässä on enää yksi päivä jäljellä joululomaan! Pitkä loma ei valitettavasti ole, palaan ruotuun jo heti uuden vuoden jälkeen maanantaina. Ville taas aloitti jo lauantaina ja lomailee vielä viikon mun palattua jo töihin. Mutta onpahan kumminkin ja tarpeeseen tulee.

Tänään Ville kävi hakemassa Rokin kanssa minut töistä :). Hauskaa, kun tuo matka on kuitenkin sen puoleen pitkä, ettei muuten varmasti tulisi käyneeksi. Roki matkasi siis yhteensä noin kolme tuntia autossa. Ei edelleenkään mitään ropleemaa autoilun kanssa. Ainut omituinen asia oli vaan autonpesu, jossa käytiin Jari-Pekassa. Ensin Roki seuraili peräosastolta ihan rauhallisena ja vaan tosi kiinnostuneena. Harjat kuitenkin vähän jännitti ja niiden takia piti ihan pikkuisen vinkua ja yrittää kavuta peräpenkille suojusritilän yli. Nopeasti Roki kuitenkin rauhoittuu eikä jää mitenkään hermostuneeksi.

Tottelevaisuuskurssi siirtyi viime viikolla parilla päivällä pakkasten takia. Tunti sujui kuitenkin treenin vähyyteen nähden tosi hyvin. Siitä se yleensä onkin kiinni, jaksaako Roki keskittyä vai ei. Oikeastaan silläkään ei ole niin paljon väliä, osataanko tai onnistuuko liikkeet. Torstaina keskittyminen oli tosi hyvä ja varsinkin noutokapulaan saatiin hyviä ja toimivia neuvoja. Roki kantaa ja luovuttaa nätisti, istumista liikkumisen jälkeen kapula suussa pitäisi nyt seuraavaksi harjoitella.

Seuraaminenkin oli parempaa kuin viimeksi, oisikohan Rokilla oikeasti viime kerralla ollut selkä jumissa tai jtkn, kulki silloin kumman kaukana minusta. Täyskäännöksiä tehdään läksynä (aika karseita ne on, ja pitäisi ylipäätään tossa seuraamisessa tehdä vain ihan pieniä pätkiä ja tosi harvoin mitään pitempää siirtymistä). Paikallaolo on parantunut aivan hurjasti, sekä istuen että makuulla ja pystyn Rokin myös jättämään ja kulkemaan lähistöllä ympäriinsä. Kaukot istumaan ja maahan onnistuvat oikein hienosti ainakin kolmesta metristä... Siitä se lähtee! Seisomista ressu ei oikein tajua, todnäk todella sekavan ja monipuolisen käskytyksen takia (kiitti vaan ihan itselle siitä).

Tässä vielä joulukuusimetsästä Luhangasta viikonlopulta pari otosta:

Joulukuusen haussa

Tänään käytiin hakemassa iskän ja Villen kanssa joulukuusia Luhangasta, mun kummitädin mailta. Roki tietty riehui metsässä mukana, laitan kuviakin tänne kunhan joudan. Varmaan toista tuntia säntäiltiin metsässä menemään umpihangessa. Pakkasta oli reilusti, noin 18 astetta. Ei paljon poikaa palellut, mitä nyt lumipaakkuja tarttuu varpaiden väliin, muttei nekään haittaa menoa.

Kunnon sikailua sitten kylässä. Juotiin kahvit sitten kummitädin luona ja Roki ei rauhoittunut sisälle ollenkaan. Ihan kamalaa rallia veti pitkin tupaa, hyppäsi vuoronperään kaikkien syliin ja jäynäsi tätini leikkimään loputonta vetoleikkiä. Hajotti sitten yhden jalkapallon ja hyppäsi PÖYDÄLLE. Tätä ei ole koskaan ennen tapahtunut, koira siis tuli suoraan kahvipöydälle, kun siinä pullakahveja juotiin. Ei hyvää päivää... Pikkasen livakkaan lähti koira eteiseen ja sai aikamoiset komennukset. Ihme kyllä mitään ei kaatunut. Kaikki matot oli lähtiessämme kasassa ja varmaan jäi kummitäti huokailemaan helpotusta...

Terroristi

Hullu koira,


jolla on halvat huvit.


Loppujen lopuksihan sitä siis olisi lapsellisen helppo viihdyttää. Kumirengas varpaisiin roikkumaan ja samalla voi rötköttää sohvalla telkkarin eessä (harmi vaan, että koko jalka meinaa lähteä irti ja sisustus menee uuteen uskoon).

On vissiin kuitenkin koiralla välillä tylsää, kun keksii ilkitöitä mielenvirkistykseksi. Takapihan oven kynnys meni tänään päreiksi ja sangen monta lelua, mattoa ja portaikon lapsiportti ovat jo aiemmin kokeneet kovia. Ketuttaahan se, että kämppä hajoaa. Enemmän kuitenkin huolettaa, ettei mitään muuta todistusaineistoa jää koskaan noista toimenpiteistä kuin lopputulos. Ei paperisilppua, ei muovia, ei puunsäleitä, ei viltinpaloja, ei irrallaan pyöriviä rotanhäntiä tai aasin korvia, saati matonkuteita tai loimilankoja. Onko sillä joku puutos? Ja järkyttävästi pelkään, että joku matonkude tai lanka vetää pennun suoliston solmuun...

Rokin oma matto. Ei ole vain tämä reuna päreinä.


Minne ovat kadonneet keittiön maton hapsut?


Takaoven kynnys. Saakeli.
Portaikon portti.


Tilapäinen juomakuppi


Invalidi-aasi, rampa majava, rotan raato (lahja Narulta, nyyh) koiraystävänsä kanssa.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kyllä alkaa loman tarve olla jo suunnaton, työt vie totaalisesti mehut eikä työkuviot meinaa mielestä rauhoittua öisinkään saati iltaisin ja viikonloppuisin. Nyt kuitenkin onneksi vähän pitempi viikonloppu, kun itsenäisyyspäivä sitä maanantailla venyttää.

Rokin kanssa käytiin viime viikolla taas tokoilemassa. Tällä viikolla ollaan erityisesti treenattu perusasennosta maahanmenoa ja koiran jättöä "jojottelua" siitä. On nyt alkanut täällä kotona onnistumaan. Noutokapula on jännä ja Roki hokasi heti sen ottamisen ja luovuttamisen. Tosin ei suostu pitämään sitä. Roki myös alkaa pian leikkimään kapulalla, jos sen antaa liian pitkäksi aikaa.

Iso onnistuminen! Namipelit ovat alkaneet antaa hedelmää ja Roki menee seuraamisesta maahan käskyllä! Ei tarvitse käsiohjausta. Toki vielä pysähdyn samalla, mutta enivei, aiemmin ei tajunnut kerta kaikkiaan ollenkaan. Ei me olla sitä edes vielä kursseilla tehty eli onnistuu tällä hetkellä olohuoneolosuhteissa ilman häiriötä.

Koira naatiskelee koko talven nyt hirvenluilla. Iskän hirviporukassa ei juuri ole koiraihmisiä ja iskä onkin varannut luut itselleen, Roopea ja Rokia varten. Meidän pienen kaappipakastimen lisäksi luita on H:lla ja porukat ostivat nyt pelkästään luita varten (tällä hetkellä) toisen arkkupakastimen autotalliin :D.

Lauantaina lenkkeiltiin taas pikku-kelpie Riehan kanssa. Mukana oli myös porokoira Viima. Pyörittiin tuolla Aittovuoressa (allekirjoittaneen suuntavaisto petti jälleen kerran, ihan vähän vaan) ja koirien meininki oli iloista. Viima on 4-vuotias narttu, jonka mielestä Roki oli oikein söpö nuori mies (jota vähän piti tosin alistaa). Riehan kanssa taas ralli oli entisenlaista! Riikka otti myös kuvia, niitä näkyvillä Tuiken, Viiman ja Riehan blogissa (linkki oikeassa reunassa).

Haukanniemessä lenkkeiltiin taas viikko sitten. Matkassa Minja, Nastja ja Hanna, joista viimeisellä kamera myös matkassa (otti kaikki tämän postauksen kuvat):



Rokin kanssa reenataan luoksetuloa. Tottelevaisesti Ämmä ja Ännä paikalla, Ärrä ei uskaltanut.




Kiipesi suostuttelun jälkeen myös kivelle poseeraamaan