Rokin käytös vaihtelee mielenkiintoisella tavalla. Nyt on selkeästi taas menty parempaan suuntaan ja tämä näkyy erityisesti hihnalenkeillä. Haistelu on vähentynyt ja pissojen lipittely myös. Korvat löytyvät myös paremmin ja ohituksissa ottaa jälleen kontaktia. En usko, että tässä on kyse itsestään parantuneesta virtsiksestä, ainoastaan tulee mieleen, että tässä lähinaapurustossa on jollain nartulla ollut juoksut ja Rokin tapa reagoida on yllämainitunlainen. Koskaanhan Roki ei ole karkaillut tai esim. huutanut sisällä narttujen perään. Onhan meillä seinänaapurinakin narttukoira. En ole liiemmin ollut nyt naapurin kanssa jutuilla, mutta arvioni mukaan sillä ei pitäisi vielä olla toista juoksua, se on viime talven pentu ja lokakuussa juoksi ekaa kertaa muistaakseni.
Roki ja naapurin Ruusa jonkin verran komppaavat seinän läpi toisiaan. Kun Roki haukkuu sisällä, myös Ruusa haukkuu. Mutta Roki ei näyttäisi reagoivan milläänlailla Ruusan mölyämiseen, mikä on kyllä mainio juttu, koska edelleenkään Roki ei oikein sulata Ruusaa, jos pihassa tulee vastaan. Eli kun meillä soi ovikello ja Roki päästää peruskiljaisun, huutaa myös naapuri.
Tiina heitti blogissaan mielenkiintoisen kysymyksen koiran mielileluista ja leikistä, mikä toimii motivoinnissa parhaiten. Kysymys tuntui ensin simppeliltä, mutta lukiessani Tiinan kirjoitusta, heräsi enemmänkin ajatuksia. Rokihan leikkii millä vaan, ihan mikä tahansa esine kelpaa palkaksi, vaikka pala pahvia. Vinkulelut eivät ole mitenkään erityisen pop, Roki ei sen kummemmin villiinny vinkuäänestä tai itse vinguttamisesta. Kaikki vetämiseen soveltuvat lelut ovat varmastikin Rokin mielestä parhaita. Tiinan mainitseman Piikan tavoin myös Roki ottaa yleensä kokosuun puruotteen, korkeintaan kerran korjaa otetta heti alkuunsa. Vetoleikkiä Roki suorastaan vaatii palkaksi tempuista ja touhuamisesta.
Kysymys siitä, työskenteleekö koira mulle vai lelulle herätti miettimään. Luultavasti Roki tekee useinkin töitä nimenomaan lelulle, mehän ollaan saatu esim. seuruuta parempaan kuntoon niin, että Roki seuraa lelu suussa. Sisätiloissa se tarjoaa jatkuvasti esim. perusasentoa viltin kulma suusta repsottaen. Toisaalta Roki tyytyy todella harvoin leikkimään itsekseen. Jonkin uuden lelun kanssa se saattaa jonkin minuutin pyöriä selällään olohuoneen matolla, mutta harvoin se palaa tuon ensi kerran jälkeen joutessaan itsekseen leikkimään. Lenkkipolulla se saattaa jaksaa rallata keppi suussa koikkaloikkaa omin päin pitkäänkin, mutta tyypillistä tuolle koiralle on säännöllisesti tulla tarjoamaan lelua ihmiselle, jopa röyhkeästi jalkaan tarraten (käpälillä) ja tönien. En ole niin perehtynyt koiran sielunmaisemaan, että ymmärtäisin kovin hyvin Rokin palkkautumista, mutta noihin eleisiin peilaten olettaisin, että tosi hyvä palkka Rokille on, kun ohjaaja tarttuu lelun toiseen päähän.
Noutamista Roki jaksaa myös loputtomiin eli se on ilmeisen kivaa. Tämäkin esimerkki kuitenkin selkeästi ohjaajan kanssa harjoitettavasta leikistä. Jos kysyisi Rokilta, mitä koiraharrastuslajia se mieluiten harrastaisi, Roki varmaan olisi kahden vaiheilla pitkään. Se punnitsisi vaihtoehtoja. Joko se haluaisi ainoastaan ja vain vepeillä pelkän noutoliikkeen kimpussa tai vaihtoehtoisesti jäljestää ja kulkea nenä maassa ikuisesti, koska etsiminen vaan yksinkertaisesti on niin hauskaa vaikkei mitään löytyisikään. Todennäköisesti se valitsisi vepen, koska välillä pallon sun muun lisäksi vedestä voi noutaa venettä, jolloin harrastukseen liittyy myös köydenveto rannassa. Toisaalta jäljeltä saa välillä nakkia ja kepeillä leikitään, joten puntit on aika tasan.
Roki on kyllä aika hauska koira. Nyt varsinkin, kun pahimmat ongelmat lenkeillä on taas vaihteeksi hetkeksi selätetty, Roki on varsin kiva otus. En enää ehkä kutsuisi sitä ihan pentuajan riemuidiootiksi, mutta tosi hauska se kyllä on ja juurikin moni-ilmeisyytensä vuoksi ja siksi, että se haluaa nimenomaan leikkiä ihmisten kanssa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leikki. Näytä kaikki tekstit
perjantai 22. helmikuuta 2013
tiistai 27. marraskuuta 2012
Viikkopäivitys
Kai sitä kerran viikossa saa itsensä rustailemaan päivitystä. Viimeiseen viikkoon on jälleen mahtunut liikaa töitä, yhdet pikkujoulut sekä väsyneitä lenkkejä koiran kanssa. Vissiin me otettiin treenitkin Satun ja Naavan kanssa viime keskiviikkona, ja muistaakseni Rokin kanssa kulki jälleen oikein hyvin. Seuraamista vahvistetaan ihan pienillä pätkillä ja vaihtelevalla palkkauksella eikä todellakaan lähdetä aina perusasennosta. Toisaalta perusasentoa sitten vahvistetaan kaikennäköisellä leikkimisellä ja joka välissä sivulle ottamisella. Seuraamiseen olen edelleen yhdistänyt temppuja ja palkkaan eri tavoilla, välillä namia, välillä lelua, välillä lelu lentää, välillä sen saa ryöstää, välillä Rokilla on lelu suussa koko ajan.
Lisäksi olen palkannut leikkimällä Rokin kanssa ilman käsiä. En tiedä onko tästä mihinkään mitään hyötyä, mutta annan Rokin ryysiä päälle ja mun jalkoja vasten ja "tönin" sitä. Toinen on ihan liekeissä ja rähjää lelu suussa. Mulla vaan on jalat ihan mustelmilla, kun Roki raapii. Idea siis on, että voitaisiin leikkiä muutenkin kuin vetoleikillä, saalistamalla tai noutohommilla. Yleensä Rokilla kyllä on lelu suussa, mutta ehkä tää toimisi ilmankin ja palkkaaminen sujuisi jännemmässäkin tilanteessa pienen ryntäilyn avulla.
Kotona Rokin kanssa on leikitty piilotusleikkejä. On melko koomista, että Rokille ei tarvitse kuin raottaa vessan ovea, niin se menee sinne istua kököttämään ja odottamaan, että jotain piilotetaan. Luvan kanssa Roki saa sitten lähteä vessasta etsimään. Ollaan piilotettu yleensä nameja, mutta nyt myös esinettä. Hyvin hoksasi välittömästi myös esineen etsimisen. Tosin Roki tykkää käyttää etsimiseen julman paljon aikaa, ilmeisesti itse nuuhkuttelu on niin hauskaa. Se tekee perusteellista työtä, mutta voisiko se ikään kuin ihan oikeasti vältellä sitä oikeata piiloa tahallaan? :D
Lisäksi olen palkannut leikkimällä Rokin kanssa ilman käsiä. En tiedä onko tästä mihinkään mitään hyötyä, mutta annan Rokin ryysiä päälle ja mun jalkoja vasten ja "tönin" sitä. Toinen on ihan liekeissä ja rähjää lelu suussa. Mulla vaan on jalat ihan mustelmilla, kun Roki raapii. Idea siis on, että voitaisiin leikkiä muutenkin kuin vetoleikillä, saalistamalla tai noutohommilla. Yleensä Rokilla kyllä on lelu suussa, mutta ehkä tää toimisi ilmankin ja palkkaaminen sujuisi jännemmässäkin tilanteessa pienen ryntäilyn avulla.
Kotona Rokin kanssa on leikitty piilotusleikkejä. On melko koomista, että Rokille ei tarvitse kuin raottaa vessan ovea, niin se menee sinne istua kököttämään ja odottamaan, että jotain piilotetaan. Luvan kanssa Roki saa sitten lähteä vessasta etsimään. Ollaan piilotettu yleensä nameja, mutta nyt myös esinettä. Hyvin hoksasi välittömästi myös esineen etsimisen. Tosin Roki tykkää käyttää etsimiseen julman paljon aikaa, ilmeisesti itse nuuhkuttelu on niin hauskaa. Se tekee perusteellista työtä, mutta voisiko se ikään kuin ihan oikeasti vältellä sitä oikeata piiloa tahallaan? :D
keskiviikko 29. joulukuuta 2010
Touhua ja tavoitteita
Eilen oli puuhakas päivä noin ulkoilun ja liikunnan kannalta. Päivällä käytiin Alvajärvellä reilun tunnin lenkki tarpomassa Riikan, Viiman ja Riehan kanssa. Pennut pisteli menemään ihan onnessaan pitkin jäätä ja myös Viima ja Roki intoutuivat leikkimään. Luoksetulo jäällä onnistui aika hienosti Rokin kanssa lelupalkalla. Ville on sitkeästi teettänyt luoksetuloa lelun kanssa ja homma onkin alkanut pelata kivasti. Roki tulee eteen ja odottaa. Huolta on pidetty myös siitä, että koiran pantaan kosketaan joka kerta, kun luoksetulo onnistuu. Paljon paremmin lelu toimi nytkin jäällä toisten koirien seurassa kuin nami.
Kauheita jääkökköjä Rokin varvaskarvoihin tarttui tuolta hangesta. Pitänee lyhentää karvoja varpaiden väleistä ynnä harkita rasvaamista, edelleen toisessa takajalassa anturan pinnassa on halkeama.
Illalla tehtiin vielä toinen tunteroisen hihnalenkki leikillä höystettynä (vetää edelleen kuin höyryveturi, välillä tosin jo parempiakin hetkiä, jos herra suvaitsee ottaa korvat käyttöön). Sitä ennen itse olin korkannut hiihtokauden, ei tuntunutkaan ihan niin pahalta, mitä ennakoin. Nyt ikävä kyllä taas pakastaa kovemmin, joten hiihtokelejä odottelen.
Olen tehnyt Rokin kanssa nyt noutoa kaikennäköisillä leluilla ja kapuloilla. Oikean noutokapulan käyttö kuitenkin jätetään varsinaisiin treeneihin, ettei vahingossakaan homma menisi kapulalla leikkimiseksi ja pureskeluksi. Mahtavaa on, että Roki on alkanut nyt luovuttamaan käteen myös pallon, joka aiemmin oli se kaikista mahdottomin. Hommaan auttoi se, että noutoa treenattiin ensin kaikella, mitä voi myös vetää. Rokia ei enää harmita luovuttaa esine, kun välittömästi luovutuksen jälkeen palkataan vetoleikillä. Tällähän se luoksetulokin saatiin kuntoon!
Vimosin edistysaskel saatiin eilen iltana, kun ekaa kertaa harjoiteltiin noutoa perusasennosta, pidin kouluttajan ohjeiden mukaan koiraa pannasta kiinni, että rauhoittuu ennen noutoa (muuten ampaisee välittömästi jo ennen heittoa hakemaan...). Sain Rokin odottamaan lupaa ja käskyn saatuaan Roki haki lelun. Varsinainen edistyaskel oli se, että Roki istui eteen lelu suussa! Tähän asti istuminen ja suussa pitäminen on ollut mahdotonta pienelle aivolle tehdä yhtä aikaa. Ehkä kerran viime treeneissä onnistui. Nyt kuitenkin oikein mainiosti. Vähän kauaksi normaaliin eteentuloon nähden tosin Roki jäi, mutta kun vielä luovutti lelun käteen, palkattiin vetoleikillä hienosta suorituksesta.
Ensi vuotta zuumaillessa olen vähän miettinyt tavoitteita Rokin kanssa. Harrastamisen alkuun haluaisin päästä myös kisakentillä, joten lajeja on mietitty.
- Toko on varmasti se ensimmäinen ja alokasluokassa toivon pääsevämme starttaamaan ensi kesänä.
- Agilityn alkeita otetaan harrastusmielessä kuvioihin vuodenvaihteen jälkeen, varmaankin Taitavien Tassujen alkeiskurssille lähdetään näin aluksi. (Olen perustellut nämä kohtuu kalliit kurssit itselleni sillä, etten tällä hetkellä harrasta mitään muuta ja se raha, mikä aiemmin on mennyt omiin harrastuksiin, menee nyt näihin kursseihin. Mua ei jotenkin vielä huvita/ei ole aikaa lähteä varsinaiseen seuratoimintaan mukaan, mikä tulisi kylkiäisenä, jos hakeutuisin JAT:n tms. ryhmiin.)
- Kesällä olisi kyllä hirveän kivaa päästä myös pk-lajien parissa alkuun. Jäljen tekeminen vaikutti jo viime kesänä niin sopivalta touhulta Rokille.
- Näyttelyitä kokeiltaisiin kokemuksen vuoksi. Mutta en yhtään halua lähteä Rokia itse esittämään. Ainakaan ekoilla kerroilla. Vapaaehtoisia?
- Yleinen terveys sekä koiralla että omistajilla on tietysti ykköshomma. Rokotukset ajallaan ja luustokuvaukset Rokille.
Kauheita jääkökköjä Rokin varvaskarvoihin tarttui tuolta hangesta. Pitänee lyhentää karvoja varpaiden väleistä ynnä harkita rasvaamista, edelleen toisessa takajalassa anturan pinnassa on halkeama.
Illalla tehtiin vielä toinen tunteroisen hihnalenkki leikillä höystettynä (vetää edelleen kuin höyryveturi, välillä tosin jo parempiakin hetkiä, jos herra suvaitsee ottaa korvat käyttöön). Sitä ennen itse olin korkannut hiihtokauden, ei tuntunutkaan ihan niin pahalta, mitä ennakoin. Nyt ikävä kyllä taas pakastaa kovemmin, joten hiihtokelejä odottelen.
Olen tehnyt Rokin kanssa nyt noutoa kaikennäköisillä leluilla ja kapuloilla. Oikean noutokapulan käyttö kuitenkin jätetään varsinaisiin treeneihin, ettei vahingossakaan homma menisi kapulalla leikkimiseksi ja pureskeluksi. Mahtavaa on, että Roki on alkanut nyt luovuttamaan käteen myös pallon, joka aiemmin oli se kaikista mahdottomin. Hommaan auttoi se, että noutoa treenattiin ensin kaikella, mitä voi myös vetää. Rokia ei enää harmita luovuttaa esine, kun välittömästi luovutuksen jälkeen palkataan vetoleikillä. Tällähän se luoksetulokin saatiin kuntoon!
Vimosin edistysaskel saatiin eilen iltana, kun ekaa kertaa harjoiteltiin noutoa perusasennosta, pidin kouluttajan ohjeiden mukaan koiraa pannasta kiinni, että rauhoittuu ennen noutoa (muuten ampaisee välittömästi jo ennen heittoa hakemaan...). Sain Rokin odottamaan lupaa ja käskyn saatuaan Roki haki lelun. Varsinainen edistyaskel oli se, että Roki istui eteen lelu suussa! Tähän asti istuminen ja suussa pitäminen on ollut mahdotonta pienelle aivolle tehdä yhtä aikaa. Ehkä kerran viime treeneissä onnistui. Nyt kuitenkin oikein mainiosti. Vähän kauaksi normaaliin eteentuloon nähden tosin Roki jäi, mutta kun vielä luovutti lelun käteen, palkattiin vetoleikillä hienosta suorituksesta.
Ensi vuotta zuumaillessa olen vähän miettinyt tavoitteita Rokin kanssa. Harrastamisen alkuun haluaisin päästä myös kisakentillä, joten lajeja on mietitty.
- Toko on varmasti se ensimmäinen ja alokasluokassa toivon pääsevämme starttaamaan ensi kesänä.
- Agilityn alkeita otetaan harrastusmielessä kuvioihin vuodenvaihteen jälkeen, varmaankin Taitavien Tassujen alkeiskurssille lähdetään näin aluksi. (Olen perustellut nämä kohtuu kalliit kurssit itselleni sillä, etten tällä hetkellä harrasta mitään muuta ja se raha, mikä aiemmin on mennyt omiin harrastuksiin, menee nyt näihin kursseihin. Mua ei jotenkin vielä huvita/ei ole aikaa lähteä varsinaiseen seuratoimintaan mukaan, mikä tulisi kylkiäisenä, jos hakeutuisin JAT:n tms. ryhmiin.)
- Kesällä olisi kyllä hirveän kivaa päästä myös pk-lajien parissa alkuun. Jäljen tekeminen vaikutti jo viime kesänä niin sopivalta touhulta Rokille.
- Näyttelyitä kokeiltaisiin kokemuksen vuoksi. Mutta en yhtään halua lähteä Rokia itse esittämään. Ainakaan ekoilla kerroilla. Vapaaehtoisia?
- Yleinen terveys sekä koiralla että omistajilla on tietysti ykköshomma. Rokotukset ajallaan ja luustokuvaukset Rokille.
sunnuntai 12. joulukuuta 2010
Terroristi
Hullu koira,
jolla on halvat huvit.
Loppujen lopuksihan sitä siis olisi lapsellisen helppo viihdyttää. Kumirengas varpaisiin roikkumaan ja samalla voi rötköttää sohvalla telkkarin eessä (harmi vaan, että koko jalka meinaa lähteä irti ja sisustus menee uuteen uskoon).
On vissiin kuitenkin koiralla välillä tylsää, kun keksii ilkitöitä mielenvirkistykseksi. Takapihan oven kynnys meni tänään päreiksi ja sangen monta lelua, mattoa ja portaikon lapsiportti ovat jo aiemmin kokeneet kovia. Ketuttaahan se, että kämppä hajoaa. Enemmän kuitenkin huolettaa, ettei mitään muuta todistusaineistoa jää koskaan noista toimenpiteistä kuin lopputulos. Ei paperisilppua, ei muovia, ei puunsäleitä, ei viltinpaloja, ei irrallaan pyöriviä rotanhäntiä tai aasin korvia, saati matonkuteita tai loimilankoja. Onko sillä joku puutos? Ja järkyttävästi pelkään, että joku matonkude tai lanka vetää pennun suoliston solmuun...
Rokin oma matto. Ei ole vain tämä reuna päreinä.
Minne ovat kadonneet keittiön maton hapsut?
Takaoven kynnys. Saakeli.
Portaikon portti.
Tilapäinen juomakuppi
Invalidi-aasi, rampa majava, rotan raato (lahja Narulta, nyyh) koiraystävänsä kanssa.
jolla on halvat huvit.
Loppujen lopuksihan sitä siis olisi lapsellisen helppo viihdyttää. Kumirengas varpaisiin roikkumaan ja samalla voi rötköttää sohvalla telkkarin eessä (harmi vaan, että koko jalka meinaa lähteä irti ja sisustus menee uuteen uskoon).
On vissiin kuitenkin koiralla välillä tylsää, kun keksii ilkitöitä mielenvirkistykseksi. Takapihan oven kynnys meni tänään päreiksi ja sangen monta lelua, mattoa ja portaikon lapsiportti ovat jo aiemmin kokeneet kovia. Ketuttaahan se, että kämppä hajoaa. Enemmän kuitenkin huolettaa, ettei mitään muuta todistusaineistoa jää koskaan noista toimenpiteistä kuin lopputulos. Ei paperisilppua, ei muovia, ei puunsäleitä, ei viltinpaloja, ei irrallaan pyöriviä rotanhäntiä tai aasin korvia, saati matonkuteita tai loimilankoja. Onko sillä joku puutos? Ja järkyttävästi pelkään, että joku matonkude tai lanka vetää pennun suoliston solmuun...
Rokin oma matto. Ei ole vain tämä reuna päreinä.
Minne ovat kadonneet keittiön maton hapsut?
Takaoven kynnys. Saakeli.
Portaikon portti.
Tilapäinen juomakuppi
Invalidi-aasi, rampa majava, rotan raato (lahja Narulta, nyyh) koiraystävänsä kanssa.
lauantai 14. elokuuta 2010
Mitä ollaan Rokin kanssa "treenattu"
Kirjaanpa tähän vähän, mitä Rokin kanssa ollaan harjoiteltu nyt pentuajan alussa. Pentukurssille mennään ensi viikolla, mielenkiintoista nähdä, osataanko jo jotain juttuja valmiiksi! Kurssin aloitusluento oli pienoinen pettymys, vetäjä oli eri kuin Roopen kurssilla vuosia sitten. Toivotaan, että käytäntö sujuu vähän paremmin kuin tuo luennointipuoli...
Perusperiaatteet ovat tähän asti olleet yhteisen elon opettelu, kodin pelisäännöt ja hauskanpito. Säännöistä sen verran, että kun riehunta yltyy kamalaksi komentamiseksi (sekä koiralta että omistajilta), tolkuttomaksi puremiseksi, älyttömäksi hajoituskoheltamiseksi, peli vihelletään poikki ja pentu jäähylle. Jäähyaitiossa Roki on oppinut tosi nätisti rauhoittumaan ja viihtyy hyvin. Nukkumaanmenokaan ei meinaa onnistua, jos Roki saa liikkua joka puolella. Omaan aitaukseen sen sijaan kolahdetaan nukkumaan samantien.
Yksinoloa on harjoiteltu vähin erin pidentämällä, nyt eilen ekaa kertaa oltiin töissä molemmat koko päivän. Hyvin oli ilmeisesti mennyt, ei pissoja sisälle, eikä hajotettua kamaa. Lisäksi oli pysynyt aidoissa eteisessä. H käytti ulkona aamupäivällä, uninen koira oli ollut vastassa.
Kontaktin ottamista harjoitellaan paljon, usein ruokaa annettaessa ja leikin yhteydessä. Kun Rokia "muistuttaa" katsomaan silmiin, se odottaa hyvinkin kärsivällisesti tooooosi kivaakin tai hyvänmakuista juttua, kovassa täpinässäkin. Usein ei tarvitse edes muistuttaa, vaan pentu napottaa jo automaattisestikin suoraan silmiin.
Vetämistä hihnassa kitketään koko ajan, välillä menee hyvin välillä ei. Välillä hihna maistuu ihan älyttömän hyvälle Rokin mielestä. Kontaktin saa kuitenkin aika kivasti koiraan myös hihnalenkeillä ja vetämisen kontrollointi onnistuu (jos ulkoiluttaja jaksaa...).
Palloa heitellään ja narua vedetään. Esineen luovutuksessa vielä puutteita, mutta nouto onnistuu hirmu hyvin muuten.
Luoksetulo onnistuu, kun Roki ei ole muusta kiinnostunut. Yleisesti ottaen kyllä metsässä ja lenkeillä Roki seuraa meitä hienosti ja tulee riemukkaalla laukalla luo, jos eksyy kauemmaksi. Parhaiten hankalassa tilanteessa luoksetulo sujuu, kun emäntä tai isäntä lähtee juoksemaan koiraa karkuun tai houkuttaa narulla.
Roki istuu, menee maahan, antaa tassua ja seisoo. Nämä namivetoisesti tosin vielä. Istu-komento toimii myös kauempaa. Varsinkaan maahan Roki ei mene ollenkaan, mikäli kädellä ei näytä maata. Istumiseen Rokilla on sellainen fiksaatio, että se pompahtaa samantien takapuolelleen, kun mikä tahansa muu temppu on tehty. Eli lupaa tai käskyä ei odoteta...
Eteen istumista ja sivulle istumista on harjoiteltu nyt lähipäivinä. Tosi innokkaasti pentu seuraa nakkia ja tekee mitä pyydetään. Onnistuu sisätilojen lisäksi myös rauhallisella lenkkipolulla. On se noheva ja aika, jonka Roki jaksaa keskittyä on pidentynyt huimasti alkuajoista.
Lähinnä näitä on reenailtu. Sitten on tietysti tehty namiruutuja, leikitty aarteenetsintää sisällä ja leikitty hakuleikkejä metsässä. Ilmasta Roki ei oikein vielä etsi hajua, mutta toisaalta ollaan vähän hankalilla säilläkin (ihan tyynellä esimerkiksi) hakuleikkejä leikitty. Idean Roki kuitenkin oivaltaa mainiosti ja etsii niin kauan, että löytää (ei esimerkiksi jää pyörimään lähettäjän jalkoihin). Ja voi sitä riemua, kun pikkupaimenkoira löytää emännän kiven takaa tai isännän kuusen juurelta!
Perusperiaatteet ovat tähän asti olleet yhteisen elon opettelu, kodin pelisäännöt ja hauskanpito. Säännöistä sen verran, että kun riehunta yltyy kamalaksi komentamiseksi (sekä koiralta että omistajilta), tolkuttomaksi puremiseksi, älyttömäksi hajoituskoheltamiseksi, peli vihelletään poikki ja pentu jäähylle. Jäähyaitiossa Roki on oppinut tosi nätisti rauhoittumaan ja viihtyy hyvin. Nukkumaanmenokaan ei meinaa onnistua, jos Roki saa liikkua joka puolella. Omaan aitaukseen sen sijaan kolahdetaan nukkumaan samantien.
Yksinoloa on harjoiteltu vähin erin pidentämällä, nyt eilen ekaa kertaa oltiin töissä molemmat koko päivän. Hyvin oli ilmeisesti mennyt, ei pissoja sisälle, eikä hajotettua kamaa. Lisäksi oli pysynyt aidoissa eteisessä. H käytti ulkona aamupäivällä, uninen koira oli ollut vastassa.
Kontaktin ottamista harjoitellaan paljon, usein ruokaa annettaessa ja leikin yhteydessä. Kun Rokia "muistuttaa" katsomaan silmiin, se odottaa hyvinkin kärsivällisesti tooooosi kivaakin tai hyvänmakuista juttua, kovassa täpinässäkin. Usein ei tarvitse edes muistuttaa, vaan pentu napottaa jo automaattisestikin suoraan silmiin.
Vetämistä hihnassa kitketään koko ajan, välillä menee hyvin välillä ei. Välillä hihna maistuu ihan älyttömän hyvälle Rokin mielestä. Kontaktin saa kuitenkin aika kivasti koiraan myös hihnalenkeillä ja vetämisen kontrollointi onnistuu (jos ulkoiluttaja jaksaa...).
Palloa heitellään ja narua vedetään. Esineen luovutuksessa vielä puutteita, mutta nouto onnistuu hirmu hyvin muuten.
Luoksetulo onnistuu, kun Roki ei ole muusta kiinnostunut. Yleisesti ottaen kyllä metsässä ja lenkeillä Roki seuraa meitä hienosti ja tulee riemukkaalla laukalla luo, jos eksyy kauemmaksi. Parhaiten hankalassa tilanteessa luoksetulo sujuu, kun emäntä tai isäntä lähtee juoksemaan koiraa karkuun tai houkuttaa narulla.
Roki istuu, menee maahan, antaa tassua ja seisoo. Nämä namivetoisesti tosin vielä. Istu-komento toimii myös kauempaa. Varsinkaan maahan Roki ei mene ollenkaan, mikäli kädellä ei näytä maata. Istumiseen Rokilla on sellainen fiksaatio, että se pompahtaa samantien takapuolelleen, kun mikä tahansa muu temppu on tehty. Eli lupaa tai käskyä ei odoteta...
Eteen istumista ja sivulle istumista on harjoiteltu nyt lähipäivinä. Tosi innokkaasti pentu seuraa nakkia ja tekee mitä pyydetään. Onnistuu sisätilojen lisäksi myös rauhallisella lenkkipolulla. On se noheva ja aika, jonka Roki jaksaa keskittyä on pidentynyt huimasti alkuajoista.
Lähinnä näitä on reenailtu. Sitten on tietysti tehty namiruutuja, leikitty aarteenetsintää sisällä ja leikitty hakuleikkejä metsässä. Ilmasta Roki ei oikein vielä etsi hajua, mutta toisaalta ollaan vähän hankalilla säilläkin (ihan tyynellä esimerkiksi) hakuleikkejä leikitty. Idean Roki kuitenkin oivaltaa mainiosti ja etsii niin kauan, että löytää (ei esimerkiksi jää pyörimään lähettäjän jalkoihin). Ja voi sitä riemua, kun pikkupaimenkoira löytää emännän kiven takaa tai isännän kuusen juurelta!
tiistai 20. heinäkuuta 2010
Namiruutua ja mökkeilyä
Rokille tulee tänään täyteen 12 viikkoa. Eilen käytiin ekalla rokotuksella, oikein mallikkaasti poju käyttäytyi. Rokotettaessa ei inahtanutkaan ja muutenkin hienosti antoi eläinlääkärin koplailla. Kivekset eivät ole paikallaan edelleenkään, mutta hyvällä hollilla kylläkin. Tsekataan asia taas seuraavalla rokotuskerralla 3-4 viikon päästä.
Menneiden viikkojen aikana ollaan huomattu, miten innokas ja tarkka nenänkäyttäjä Roki on. Hyviä neuvoja saaneina ja niitä haalineina lähdettiin tekemään ensimmäisiä namiruutuja Rokille. Kokeilin jo aiemmin kotinurmikolla vähän puutteellisin tiedoin ja taidoin, mutta koira etsi enivei nakit hienosti. Nyt tehtiin mökillä matalaan varvikkoon kunnolla tallattu ruutu (noin metri kertaa metri), juuri sateen jälkeen. Nameja ruutuun ja vartin vanhetus. Täytyy sanoa, että Roki hoiti ruudun erittäin mallikkaasti ja todella tarkasti. En ole koskaan nähnyt kokenutta jälkikoiraa työssään, joten on vaikea verrata Rokin toimintaa mihinkään. Omaan silmään homma näytti luontaiselta ja aika pätevältä. Rokin työskentely tapahtui kuono tiiviisti maassa, intensiivisesti, mikään ympäröivä elämä ei häirinnyt koiraa ja Roki pysyi koko ajan ruudun sisäpuolella, vaikka kävikin alueen reunat huolella läpi. Vasta kun ruutu oli kutakuinkin tyhjä nameista, Roki harhautui ulos ruudusta. Jäljestä tulee varmaan erittäin luontevasti yksi harrastusmuoto Rokille.
Omistajien kärsivällisyys on välillä kovilla, kun Roki haluaa lähes aina valveilla ollessaan leikkiä. Nyt on ollut helppoa pistää koira puuhailemaan pihalle omiaan, kun ollaan oltu monta päivää mökillä. Sisätiloissa huomiota ei kuitenkaan voi antaa jatkuvasti (rauhoittumisharkatkin jatkuu) ja Rokin tapa kerjätä on hyppiä jalkoihin, raapia ja purra repien kaikkia vaatteita ja käsiä. Harvinaisen ärsyttävää. Kielto vain yllyttää.
Leikkimiseen kuitenkin alkaa löytyä pelisääntöjä vähitellen! Oikein ylpeä olin Rokista, kun vetoleikkiä pelailtiin pienissä erissä. Haluan, että Roki "voitettuaan" irrottaa otteen köydestä, odottaa että poimin köyden ja nätisti odotettuaan voidaan jatkaa leikkiä palkintona. Roki tulee heti tarjoamaan köyttää äristen ja irrottaa myös luonnostaan otteen. Pyrin yhdistämään tähän "irti" -komentoa ja palkitsen myös namilla. Mutta siinä vaiheessa kun kumarrun nostamaan köyttä, Roki päättelee leikin jatkuvan ja tarraa välittömästi uudestaan köyteen ja yhtä usein sitä tavoittelevaan käteen... (auts, reikiä löytyy...) Nyt monilla toistoilla ja palkkioilla saatiin aikaan kärsivällisehköä istumassa odottelua ja sain kuin saikin useamman kerran otettua köyden itselleni Rokin haukkaamatta välissä kiinni. Hieno poika, jolta löytyy arvaamattoman paljon keskittymiskykyä, jos sitä jaksaa esiin kaivella! :)
Lauantaista asti mökkeiltiin ja nyt ollaan takaisin kotona. Koira on rellestänyt vapaana mökin pihapiirissä, vähän pitää palautella mieleen - mökillä mökin säännöt, kotona kotisäännöt! Kotimatkan varrella käytiin vielä Saviolla pyörähtämässä. Hyviä neuvoja tarttui taas matkaan ja hyviä harjoituksia myös Rokin kanssa tehtäviksi niin luoksetuloa kuin lelun tai muun esineen luovutustakin ajatellen.
Menneiden viikkojen aikana ollaan huomattu, miten innokas ja tarkka nenänkäyttäjä Roki on. Hyviä neuvoja saaneina ja niitä haalineina lähdettiin tekemään ensimmäisiä namiruutuja Rokille. Kokeilin jo aiemmin kotinurmikolla vähän puutteellisin tiedoin ja taidoin, mutta koira etsi enivei nakit hienosti. Nyt tehtiin mökillä matalaan varvikkoon kunnolla tallattu ruutu (noin metri kertaa metri), juuri sateen jälkeen. Nameja ruutuun ja vartin vanhetus. Täytyy sanoa, että Roki hoiti ruudun erittäin mallikkaasti ja todella tarkasti. En ole koskaan nähnyt kokenutta jälkikoiraa työssään, joten on vaikea verrata Rokin toimintaa mihinkään. Omaan silmään homma näytti luontaiselta ja aika pätevältä. Rokin työskentely tapahtui kuono tiiviisti maassa, intensiivisesti, mikään ympäröivä elämä ei häirinnyt koiraa ja Roki pysyi koko ajan ruudun sisäpuolella, vaikka kävikin alueen reunat huolella läpi. Vasta kun ruutu oli kutakuinkin tyhjä nameista, Roki harhautui ulos ruudusta. Jäljestä tulee varmaan erittäin luontevasti yksi harrastusmuoto Rokille.
Omistajien kärsivällisyys on välillä kovilla, kun Roki haluaa lähes aina valveilla ollessaan leikkiä. Nyt on ollut helppoa pistää koira puuhailemaan pihalle omiaan, kun ollaan oltu monta päivää mökillä. Sisätiloissa huomiota ei kuitenkaan voi antaa jatkuvasti (rauhoittumisharkatkin jatkuu) ja Rokin tapa kerjätä on hyppiä jalkoihin, raapia ja purra repien kaikkia vaatteita ja käsiä. Harvinaisen ärsyttävää. Kielto vain yllyttää.
Leikkimiseen kuitenkin alkaa löytyä pelisääntöjä vähitellen! Oikein ylpeä olin Rokista, kun vetoleikkiä pelailtiin pienissä erissä. Haluan, että Roki "voitettuaan" irrottaa otteen köydestä, odottaa että poimin köyden ja nätisti odotettuaan voidaan jatkaa leikkiä palkintona. Roki tulee heti tarjoamaan köyttää äristen ja irrottaa myös luonnostaan otteen. Pyrin yhdistämään tähän "irti" -komentoa ja palkitsen myös namilla. Mutta siinä vaiheessa kun kumarrun nostamaan köyttä, Roki päättelee leikin jatkuvan ja tarraa välittömästi uudestaan köyteen ja yhtä usein sitä tavoittelevaan käteen... (auts, reikiä löytyy...) Nyt monilla toistoilla ja palkkioilla saatiin aikaan kärsivällisehköä istumassa odottelua ja sain kuin saikin useamman kerran otettua köyden itselleni Rokin haukkaamatta välissä kiinni. Hieno poika, jolta löytyy arvaamattoman paljon keskittymiskykyä, jos sitä jaksaa esiin kaivella! :)
Lauantaista asti mökkeiltiin ja nyt ollaan takaisin kotona. Koira on rellestänyt vapaana mökin pihapiirissä, vähän pitää palautella mieleen - mökillä mökin säännöt, kotona kotisäännöt! Kotimatkan varrella käytiin vielä Saviolla pyörähtämässä. Hyviä neuvoja tarttui taas matkaan ja hyviä harjoituksia myös Rokin kanssa tehtäviksi niin luoksetuloa kuin lelun tai muun esineen luovutustakin ajatellen.
tiistai 13. heinäkuuta 2010
11-viikkoissynttärit
Rokilla on tänään lasissa 11 viikkoa. Painoa sylipunnituksella 7,1 kiloa eli 800 gramman lisäys viime viikkoon. Korkeus voisi olla suunnilleen 35 senttiä, aika summittain mittailtiin. Ruokamäärää on vähitellen lisätty, kun kaikki ruoka uppoaa ja kupin tavoittelu tiskipöydältä on välillä aika kiihkeääkin. Roki on myös oppinut kerjäämisen alkeet, eikä etenkään sohvalla saa enää syödä rauhassa. Kovinkaan paljon ei olla annettu maistiaisia ihmisruuista, lähinnä kalkkunanakkeihin Roki on tutustunut, koska käytetään niitä nameina. Unohtunut nakki shortsien taskussa näillä helteillä on epämiellyttävä elämys...
Vaikka ihmisruokien maistelu on ollut pienillä, Roki syökin sitten muuten ihan kaikkea. Kakkaa tsekkailleena (keräilen huolella pökäleet pihamaalta) voin sanoa, että koirasta on läpi tullut ainakin jotain huovuttunutta nukkanöyhtää pedistä, pahvia, paperia, alumiinifoliota, styroksia, karkkipaperia, paaaaaljon hiekkaa ja uusimpana tänään jonkun vaatteen pesuohjelappu. Remppapuuhissa Roki on näköjään ehtinyt tutustua kaikenlaiseen - suoliston kautta. Täytyy todella vaan toivoa, ettei mitään mahaan kuulumatonta ole jäänyt, eikä jää, sisuksiin pyörimään. Karseita esimerkkejä matonkuteista ja kuminauhan pätkistä koirien sisuksissa olen kuullut. Pakko vielä sanoa, että koira ei todellakaan ole meillä valvomatta mellastamassa ja syömässä kaikki mahdolliset obektit. Me ollaan loman ansiosta oltu varmaan liiaksikin pennun seurana koko ajan. Jotenkin se vaan silti ehtii.
Leikki-into etenkin iltaisin, kun päivä on levytetty viileällä lattialla, on megalomaaninen. Pentu ei iltapuolella väsy millään ja vaikka väsyykin, jatkaa vöyhötystä (jolloin se menee yleensä överiksi ja hirmu mesoamiseksi). Roki myös komentaa omistajia leikkimään terävän kimeällä haukulla. Tänä iltana otettiin pallo pihalle mukaan ja aika kivasti saatiin pehmeällä lelujaliksella leikkiä aikaan. Luovutus on vielä ihan lapsen kengissä, mutta huomaa selvästi, että Roki nimenomaan haluaa leikkiä meidän kanssa eikä yksin. En yhtään lähde Rokin peliin mukaan eli jahtaamaan koiraa, joka reuhuaa menemään pallo suussa. Kun pallon heittää, Roki noutaa sen tosi nätisti, tulee jalkoihin asti, mutta sen jälkeen alkaa peli. Olenkin nyt tehnyt niin, että käännän koiralle vain selkäni, kun se yrittää mennä minua karkuun ja Roki joka kertaa tulee takaisin pyörimään jalkoihin. Lopulta olen hyvin onnistunut saamaan pallon takaisin namin avulla ja ´Kiitos´-komennolla. Lelupalkkaus tulee varmasti myöhemmin toimimaan hyvin. Pallohulluutta peläten ei olla kovin paljon leikitty palloilla, mutta tuntuu palloleikki kelpaavan ja edelleen kaikkein parasta on vetoleikki! Ja köyttä Roki todellakin tulee tarjoamaan vedettäväksi!
Mutta miten sen leikki-innon saa sisällä loppumaan, kun emäntä ja isäntä alkavat olla ihan niittejä ja haluaisivat vaan röhnätä sohvalla?? Jos leikkiin ei lähde mukaan, pentu koettelee samantien herättämällä huomiota - sohvan jalat, piano, listat, verhot... Ja se käsien ja varpaiden pureminen ja näykkiminen mistä vaan, tosi tiukasti tuohon suhtaudutaan, mutta pennun muisti on valitettavan lyhyt.
Kuvia luvassa, kunhan tässä selvitään muuton loppurykäisystä. Tänään viimeisteltiin remppapuolta, vielä on yläkerran ovet laittamatta paikalleen (niitä joutunee lyhentelemään, kun laminaatti korotti lattiaa) ja jotain kynnyslistoja puuttuu sekä ovilistojen reunojen siistimismaalailua. Hienolta kyllä näyttää, vaikka ite sanonkin! Huomenna ois eessä se hirvein, viimeiset muuttokuormat täältä Kortepohjasta ja tämän asunnon siivoaminen, onneksi on apulaisia lupautunut paikalle!
Vaikka ihmisruokien maistelu on ollut pienillä, Roki syökin sitten muuten ihan kaikkea. Kakkaa tsekkailleena (keräilen huolella pökäleet pihamaalta) voin sanoa, että koirasta on läpi tullut ainakin jotain huovuttunutta nukkanöyhtää pedistä, pahvia, paperia, alumiinifoliota, styroksia, karkkipaperia, paaaaaljon hiekkaa ja uusimpana tänään jonkun vaatteen pesuohjelappu. Remppapuuhissa Roki on näköjään ehtinyt tutustua kaikenlaiseen - suoliston kautta. Täytyy todella vaan toivoa, ettei mitään mahaan kuulumatonta ole jäänyt, eikä jää, sisuksiin pyörimään. Karseita esimerkkejä matonkuteista ja kuminauhan pätkistä koirien sisuksissa olen kuullut. Pakko vielä sanoa, että koira ei todellakaan ole meillä valvomatta mellastamassa ja syömässä kaikki mahdolliset obektit. Me ollaan loman ansiosta oltu varmaan liiaksikin pennun seurana koko ajan. Jotenkin se vaan silti ehtii.
Leikki-into etenkin iltaisin, kun päivä on levytetty viileällä lattialla, on megalomaaninen. Pentu ei iltapuolella väsy millään ja vaikka väsyykin, jatkaa vöyhötystä (jolloin se menee yleensä överiksi ja hirmu mesoamiseksi). Roki myös komentaa omistajia leikkimään terävän kimeällä haukulla. Tänä iltana otettiin pallo pihalle mukaan ja aika kivasti saatiin pehmeällä lelujaliksella leikkiä aikaan. Luovutus on vielä ihan lapsen kengissä, mutta huomaa selvästi, että Roki nimenomaan haluaa leikkiä meidän kanssa eikä yksin. En yhtään lähde Rokin peliin mukaan eli jahtaamaan koiraa, joka reuhuaa menemään pallo suussa. Kun pallon heittää, Roki noutaa sen tosi nätisti, tulee jalkoihin asti, mutta sen jälkeen alkaa peli. Olenkin nyt tehnyt niin, että käännän koiralle vain selkäni, kun se yrittää mennä minua karkuun ja Roki joka kertaa tulee takaisin pyörimään jalkoihin. Lopulta olen hyvin onnistunut saamaan pallon takaisin namin avulla ja ´Kiitos´-komennolla. Lelupalkkaus tulee varmasti myöhemmin toimimaan hyvin. Pallohulluutta peläten ei olla kovin paljon leikitty palloilla, mutta tuntuu palloleikki kelpaavan ja edelleen kaikkein parasta on vetoleikki! Ja köyttä Roki todellakin tulee tarjoamaan vedettäväksi!
Mutta miten sen leikki-innon saa sisällä loppumaan, kun emäntä ja isäntä alkavat olla ihan niittejä ja haluaisivat vaan röhnätä sohvalla?? Jos leikkiin ei lähde mukaan, pentu koettelee samantien herättämällä huomiota - sohvan jalat, piano, listat, verhot... Ja se käsien ja varpaiden pureminen ja näykkiminen mistä vaan, tosi tiukasti tuohon suhtaudutaan, mutta pennun muisti on valitettavan lyhyt.
Kuvia luvassa, kunhan tässä selvitään muuton loppurykäisystä. Tänään viimeisteltiin remppapuolta, vielä on yläkerran ovet laittamatta paikalleen (niitä joutunee lyhentelemään, kun laminaatti korotti lattiaa) ja jotain kynnyslistoja puuttuu sekä ovilistojen reunojen siistimismaalailua. Hienolta kyllä näyttää, vaikka ite sanonkin! Huomenna ois eessä se hirvein, viimeiset muuttokuormat täältä Kortepohjasta ja tämän asunnon siivoaminen, onneksi on apulaisia lupautunut paikalle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)