Koira viettää kissanpäiviä

Tänään Roki pääsi hierojalle ja uimaan vien sen torstaina. Naureskeltiin kaverien kanssa, että koiran hyvinvoinnista pidetään meillä huomattavasti parempaa huolta kuin ihmisten. Olen käynyt kerran elämässäni hierojalla. Edellisten lisäksi ensi viikonloppuna Roki suuntaakin sitten risteilylle ja käymään Tallinnaan.

Hierontakeikka Naukkarisen Annella vahvisti epäilyitä, että jotain siellä Rokin etuosassa on jumittanut. Toisaalta mistään kovin pahasta ei ollut kyse, joten liekö sitten pahimmat jumit jo lauenneet omiakin aikoja. En oikein usko, että Roki olisi saanut mitään pahempaa tälliä, mutta oikean lavan seutu oli aika tukossa ja ilmeisesti erityisesti lavan takaosa. Luultavasti yhdistelmä rauhallista talvieloa ja poikkeuksellisen railakkaita lenkkejä jäällä riekkuen harvakseltaan. Lisäksi hihnalenkkeily on omiaan jumittamaan. Pieniä pyörittelyitä saatiin läksyksi ja kotihoito-ohjeeksi. Kovin paha jumi ei ollut ja Anne veikkasi Rokin palautuvan aika nopeasti letkeään kuntoon. Hirmu nätisti Roki oli hierottavana, kerran nousi ylös ja pari kertaa vilkuili ja nosti päätä, kun tuntui vähän ikävältä. Vähemmän jumittavaa kylkeä hierottaessa alkoi jo silmäkin lupsamaan. Takaosassa ei ollut mitään pahempaa, miltä osin myöskin rauhoitti mieltä, ettei se eturauhanen tyttöintoilusta huolimatta ole vielä ärtynyt.

Jostain syystä muuten Rokilla on ollut ihan löysällä maha tänään ja tyhjentynytkin aika totaalisesti. Todella harvinaista meillä, mutta varmaan syypää voi olla iso luu, jota Roki eilen kalttasi ollessaan porukoilla meidän kauppareissujen ajan hoidossa.

Välillä muuten myös lenkkeily sujuu kivasti. Päästiin viime viikolla jäälle lenkille Annen, Ainon ja Lakun kanssa. Rokilla oli kyllä mielenkiintoa Ainoa kohtaan, tyttelillä edellinen juoksukin oli äskettäin. Kuitenkaan samankaltaista hässäkkää kuin Naavan kanssa ei tullut. Tilaa oli enemmän rallata ja Ainohan myöskin pölläyttää varsin napakasti takaisin, jos herran lähestymisyritykset ei miellytä. Niinpä Roki tyytyikin lopulta vain juoksemaan ja leikkimään Ainon kanssa ja meno oli hauskaa

Roki kävi hierojalla

Sain vihdoinkin varattua Rokille hieronta-ajan ja eilen käytin sen Naukkarisen Annella. Aika hurahti nopeasti, melkein puolitoista tuntia Rokia käsiteltiin! Kokemus oli mullekin ensimmäinen laatuaan ja opettavainen sekä kiinnostava.

Roki käyttäytyi kuulemma tyypilliseti nuorelle ensikertalaiselle eli ei meinannut liikoja välittää ikävämmistä tuntemuksista. Roki rauhoittui kyllä tosi nätisti hierottavaksi ja itse olin apuna koko ajan pitämällä sitä paikallaan. Heti jos hieroja löysi jonkin tiukemman kohdan, Roki meinasi pompata ylös ja päätti tehdä lähtöä. Rauhoitteluun upposi aikaa varmaankin aika paljon.

Lihaskunto oli Annen mielestä hyvä tuon ikäiselle koiralle eikä rasvaa ollut ylimääräisiä, hoikka poika. Muistaakseni hän sanoi myös, että Rokista huomaa, että on päässyt liikkumaan monipuolisesti. Pitkät selkälihakset olivat oikein hyvässä kunnossa ja jumeja ei ollut. Takapäässä sen sijaan etureidet kirrasivat, tätä hieroja hiukan ihmetteli, koska lantion seudulla ei ollut jumeja ja yleensä koiralla lantion ongelmat heijastuvat etupuolelle. Roki ei antanut venyttää oikeastaan ollenkaan etureisiä ja sainkin sitten hyviä ohjeita niiden kotivenytyksiin. Rokia pitääkin nyt tarkkailla, venytteleekö se itse. Mun oli pakko sanoa, että en ole kyllä kiinnittänyt siihen huomiota. Nyt pitää kannustaa ja kehua, jos Roki venyttelee omin päin.

Kaiken kaikkiaan enemmän jumeja löytyi koiran oikealta puolelta, on kuulemma tokokoiralle yleistä seuraamisen yksipuolisuuden takia. Muistaakseni nämä jumit tuntuivat Rokin kyljissä. Ohjeina oli muistaa seuruuttaa välillä myös oikealla puolella ja tehdä vaikka pujottelua tai kahdeksikkoa jalkojen välissä palautteluna tokotreenistä, jotta taivutusta molemmille puolille tulee.

Enemmän jännitystä oli sitten lavoissa ja kun kerroin näistä meidän peruuttelu- ja käsinseisontaharjoituksista, hieroja piti todennäköisenä syynä juurikin niitä. Tätähän olin itsekin miettinyt ja asia kiinnosti. Painon kasaantuminen etuosalle ei kuitenkaan ole "normitila" koiralle. Myös lavanseudun ja olkapäiden venyttelyyn saatiin neuvoja.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin Roki oli hierojan mukaan hyvässä kunnossa ja mitään isompaa ongelmaa ei ole. Aktiiviselle harrastuskoiralle, joka kuitenkin on ihan peruskunnossa, voisi olla hyvä käydä hierottavana kaksi kertaa vuodessa. Ajattelin, että Roki olisi ollut tuon session jälkeen ihan voipunut ja vedellyt illan sikeitä, mutta katin kontit. Ihan perus itsensä se oli kotona ja haastoi leikkiin minkä ehti. Piti kuitenkin vähän rauhallisempi ilta nyt viettää, jotta palautuu hieronnasta.