perjantai 27. huhtikuuta 2012

Roki täyttää 2 vuotta

Pentu on tänään kaksi vuotta vanha, painaa 21 kiloa ja on niin perheen koira kuin koira vaan voi olla. Roki (alias Vuohitallin Kivinen Tie) juhlii synttäreitään matalalla profiililla perheen keskuudessa. Juhlaan kuuluu luonnollisesti synttärikakkua ja lahjoja sekä hauskanpitoa.

 Kakun resepti:
2/3 Saarioisten perinteinen maksalaatikko
2 kpl Atria kevyt kalkkuna -nakkia
4 kpl koirankeksiä

Lahjaideat saa vapaasti kopioida, ylpeän koiran viereltä löytyy kymmenmetrinen jälkiliina, siankorva sekä kelluvaksikin kehuttu autonallejäänytmikälievinkuvakarvamajava. Viimeksimainitun kanssa Roki on harjoittanut jo antaumuksellista vinguttamista, örinää ja kierimistä pitkin mattoa.

Illan ohjelmassa lienee metsälenkkiä ja esine-etsinnän alkeisharjoituksia, jotka ainakin viime syksynä olivat Rokin ja emännän mielestä ratkiriemukasta touhua.

torstai 26. huhtikuuta 2012

Koiranpäivän mätsäri Muuramessa

Tiistaina vietettiin Nooran ja Rokin kanssa alkuilta koiranpäivän kunniaksi mätsärissä Muuramessa. Tuurillamme ilma viileni illaksi ja juuri kun pääsimme pelipaikalle, alkoi sataa. Siinä sitten vierähti kaksi ja puoli tuntia sateessa ja kaikkea muuta kuin sään mukaan pukeutuneena. Rokiahan märkä ei häiritse ja koska mätsärissä ulkomuoto ei ole niin justiinsa, niin homma toimi ihan hyvin. Pikkuisen meinaa kyllä ärsyttää, ettei Roki edelleenkään kykene rauhoittumaan muiden koirien keskellä. Se haukkui koko ajan. Ympäröivät ihmiset loivat katseita, kun koira räkytti ja loivat myös katseita, kun yritin sitä hiljentää. Paras konsti olisi vain antaa sen haukkua aikansa, jonka jälkeen se rauhoittuu katselemaan ympärilleen. Mutta joka komennosta tai silmäyksestä koiran suuntaan se aloittaa uudestaan. Hankalahko tilanne siis. Lisäksi huomiotta jättäminen on sikälikin hankalaa, että haukkuessa Roki innostuu ja tempoo myös kaverien tai vihamiesten suuntaan. Todettiin kyllä Nooran kanssa, että häkki on näyttelyreissujen pelastus ja hermolepo ihmisille.

Itse kehässä meni jälleen hienosti. Siellä Roki on hommissa ja unohtaa tylsyyshaukkumisen. Roki otti punaisen nauhan tutun partistytön saadessa sinisen. Punaisten kehässä oli koiria lähemmäs 20 ja Roki ja Noora käteltiin kehästä noin puolessa välissä. Hyvä mieli jäi, pari teki työt mainiosti, Noora oivalsi uusia juttuja seisotuksesta ja Roksu nautiskeli vielä palkinnoksi saamansa purutikun. Kaiken kaikkiaan siis onnistunut keikka, vaikkakin kylmä ja märkä.

Pientä huolta on tällä hetkellä mahdollisista pissivaivoista Rokilla. Välillä pissaaminen vaikuttaa tosi hankalalta, tulee hissukseen ja ruikkimalla. Myös jotain vaaleaa hyhmää pippelin päässä on ollut havaittavissa. Tuolla voisi olla yhtymäkohtia tosi kovaan pissahätään ja toisaalta toisten koirien seurassa aiheutuvaan yli-innostukseen. Toisaalta taas eturauhasvaivat esim. tulehdus on myös käynyt mielessä. Täytyy nyt Betadine-liuoksella huuhdella joku päivä privaattialueita, jos oireet vaikka häviäisivät putsaamisen myötä.

Toinen keväinen riesa ilmeni ensimmäistä kertaa eilisillan Vaajakoski-lenkin jäljiltä. Punkkihan siellä tyytyväisenä oli illalla kaivautumassa rintakarvojen joukkoon Rokilla. Tulipahan sitten jo kesän ensimmäinen punkkipantakin hankittua.

Huomenna juhlitaan Rokin 2-vuotissynttäreitä! Koiramaista kakkua on luvassa ja lahjojakin hankittu! :)

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Lenkkiä ja pentusia

Me pidetään nyt pientä taukoa pitemmistä tokotreeneistä, tokoillaan ihan pikkupätkiä vaan kotosalla ja jos nyt vaikka ensi viikolla sitten tartuttaisiin touhuun taas perusteellisemmin, mutta hauskuus muistaen!

Minä olen harrastanut lenkkeilyssä nyt lähinnä hihnalenkkiä jo pitemmän aikaa. Ville vie Rokia metsään, mutta minä olen nyt tosissani ottanut tehtäväksi kitkeä remmirähinää pois. Paljon parempaan suuntaan ollaankin todella menty ja pääsääntöisesti ohitukset onnistuvat nyt - tosin kuonopannassa ja namin kanssa. Kuitenkin Roki pitää jo paljon paremmin kontaktia ohituksissa eikä namilla tarvitse vetää koiraa. Vähän kuitenkin kevätkin vissiin polttelee nuorukaisen rinnassa, kun välillä uhoa on enemmän. Hihnalenkkeily on toiminut nyt siinäkin mielessä, että olen kevätinnostunut myös juoksemisesta. Hyvin Roki lenkkeilee myös hölkkäkeikalla kuonopannassa. Se kulkee hölkätessä paljon paremmin eikä yritäkään haistelemaan tai merkkailemaan.

Rokin kohtaamiset nuorempien naisten kanssa sen kun jatkuvat :D. Naapuri otti parisen viikkoa sitten pienen ja hurmaavan mustan labbistyttösen, jota Roki on jo pihassa moikannut. Vähän ensin tytteliä jänskätti, mutta aika rohkealta ja reippaalta tapaukselta vaikutti, kun pian oli jo pylly pystyssä leikkiin Rokia haastamassa. Rokia ei niin paljon kiinnostanut, se kun oli hihnassa.

Toinen ihana tytteli löytyy nyt Suolahdesta Villen kotosalta. Siellä on nyt kuukauden verran uuteen kotiin totutellut espanjanvesikoirapentu Luna. Eilen pääsin Rokin kanssa ensi kertaa pentua tervehtimään. Sillä oli kotiutumisvaiheessa kennelyskäepäily, joten tähän asti välteltiin kontaktia Rokin kanssa. Luna tarvitsi vähän aikaa tutustuakseen uusiin ihmisiin, mutta lopulta oli sitten oikein kaveria ja suloista pentua! Rokiin Luna tutustui ulkosalla ja eka vartti meni myös aika varovaisissa tunnelmissa. Roki osoitti olevansa todella hyvä ja varovainen leikkisetä, vaikkakin ensin meinasi toiminta mennä ihmissilmissä perverssin puolelle, kun Roki kulki kieli pitkällä alaleuka väpättäen kuono Lunan persuuksissa. Kun Luna totesi Rokin kuitenkin ihan turvalliseksi kaveriksi, alkoi pentu haastaa Rokia leikkimään. Lopulta Rokilla viirasi ja se veti mieletöntä sätkyrallia ympäri pihaa ja pentu perässä. Roki selkeästi tsekkasi kuitenkin pentua koko ajan ja oli varovainen sen kanssa. Luna läpsi Rokia kuonollekin ja Roki hyvin varoen takaisin. Uskomattoman ketterä ja nopea pentu kyllä oli Roksun perässä. Samanikäisenä Roki olisi ollut turvat koko ajan... Kiva huomata, että Rokin voi antaa leikkiä pennun kanssa, se ei pahemmin lähtenyt jyräämään.

Saran pennut olen tavannut Saviolla nyt pariin kertaan. Viimeksi neliviikkoisina ja nyt torstaina todennäköisesti käyn Nooran kanssa niitä taas moikkaamassa. Loppuviikosta niillä tulee jo kuusi viikkoa täyteen. Tähän asti pentujen kanssa on kaikki sujunut hyvin, Sara on hyvä mamma ja pennut ovat kehittyneet tasaisesti ja terveinä. Nyt ne ovat jo äärimmäisen liikkiksiä pörrelöitä :) . Pennuista tuoreita kuvia löytyy Saran pentublogista .

torstai 19. huhtikuuta 2012

Tokokurssin loppukokeen tulos

Tokokurssin loppukoe, alokasluokka (kokeenomainen). Tuomarina Mauri Pehkonen.


- Luoksepäästävyys: 9
- Paikalla makaaminen: 9,5
- Seuraaminen kytkettynä: 8
- Seuraaminen taluttimetta: 7
- Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8
- Luoksetulo: 9
- Seisominen seuraamisen yhteydessä: 7
- Estehyppy: 8
- Kokonaisvaikutus: 8

Yhteensä 162,5 pistettä, 1.-tulos.

Tämä oli meille supertyövoitto! Mahtava yllätys oli, kun tuomariksi oli Tuire järjestänyt Mauri Pehkosen. En kehdannut piipitellä, että tehtäisiin möllinä (vaikka laitoin päivällä Tuirelle viestiäkin, ettei me voida tehdä palkattomana, koska me ei saada kaikkia liikkeitä silloin tehtyä). Muutkin kolme alo-luokan koirakkoa ilmoittivat tekevänsä ilman välipalkkaa ja niin sitten mekin. Isolta virheeltä se tuntui, ja luulen että noista seuraamisista olisi voinut rokottaa enemmänkin. Mutta tuo hieno loppupistemäärä kyllä valoi nyt uskoa siihen, että me saadaan ykköstuloksia, jos tuon seuraamisen saa vähänkin varmemmaksi.

Parasta tässä kokeessa oli se, että Roki oikeasti teki kaikki liikkeet ilman välipalkkoja ja sai niistä kaikista myös pisteitä. Tottakai se väsyi ja tylsistyi ja teki alta sen mihin yleensä kykenee ja teki virheitä sellaisissa asioissa, jotka ovat olleet nyt ihan varmoja (esim. perusasennot ja seisten paikallapysyminen, kun tulen luo). Mutta meidän ei tarvinnut keskeyttää! Ihan huippukoira! Tekemisen meininkiä ja oikeaa virettä me vaan tarvitaan paljon lisää. Mulla on nyt niin huojentunut mieli, kun tämän viikon treenit ovat menneet ihan miten sattuu ja on ollut vaikeaa pitää hauskaa koiran kanssa, kun kaveri on taantunut ihan pennun tasolle muutamassa kurittomuusjutussa ja unohtanut myös tuttuja liikkeitä. Siihen nähden siis tosi hienoa!

Luoksepäästävyys: Ei pysynyt pylly paikallaan, vaan hilautui häntä heiluen kohti tuomaria, nousi ylös, ja yritti vähän ryysiä.

Paikalla makaaminen: Hienosti pysyi aivan liikkumatta. Meni kuitenkin aavistuksen vinoon makuulle, josta vino perusasento.

Seuraaminen kytkettynä: Päädyin pitämään hihnaa oikeassa kädessä - virhe. Välillä veti koira, välillä minä. Saattoi ottaa kontaktiakin välillä.

Seuraaminen taluttimetta: Löysää menoa, koira jätätti ja karkaili aika etäälle, jouduin käyttämään käsiapua ja kutsuinkin, kun ei meinannut olla tekemässä seuruuta mun kanssa. Molemmissa seuraamisissa juoksuosuus korjasi kontaktia.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: Meni vähän palaute ohi. Seurasi vähän löysästi, nousi ihan vinoon perusasentoon (meillä oli kehnot perusasennot kautta linjan, harmi sinällään, koska sitä on nyt hinkattu ja saatu tosi hyväksi - nyt ei onnannut ollenkaan).

Luoksetulo: Iloinen ja vauhdikas laukka-askel, hallittu eteenistuminen, vino perusasento.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: Seuraamisessa jäi tosi pahasti. Huusin sinne taakse käskyn, pysähtyi hiukan valuen. Liikahti hiukan, kun tulin luo.

Estehyppy: Hyvä hyppy. Mutta haukahdus, ja takajalat liikahti, kun tulin luo.

Kokonaisvaikutus: Bortsumaista pirteyttä, energiaa ja tarkkuutta lisää.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Kuvasaastetta ja tokotössejä

Tiina laittoi vielä lisää Rokin kuvia maaliskuiselta kuvauspäivältä. Näistä löytyy kyllä niin ihania otoksia rakkaasta mustavalkoisesta, että pitäisi varmaan vihdoinkin saada joku seinälle asti.




Tämä on ihana! Skarppi ja söpö <3

Ja onhan se aika komiassa takissa liikenteessä :)

Seuratessa voi näyttää myös keskittyneesti kieltä.

 Nouto on meidän juttu, oli kyseessä sitten kapula tai lelu.

Tokoilusta muuten.. Käytiin eilen Annen ja Ainon kanssa lenkkeilemässä Rantaraitilla ja Viherlandian ympäristössä. Sen päälle sitten tokoa, josta ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa.

Lenkki meni kivasti, pientä rälläystä vapaana, Rokilla vähän yritystä Ainon suuntaan taas enemmän kuin talvella, keväthormonit hyrrää. Aino näyttää kyllä närhen munat Rokille, kun poju intoutuu liiaksi kiipeilemään. Roki vaan uskoo tosi vähän aikaa... Jatkoimme vielä hihnalenkkiä pitkin vanhaa Vaajakoskentietä ja kumpikin koira kulki tosi hyvin.

Toko sitten oli alusta lähtien aika kaameaa. Tehtiin ensin Rokin kanssa ja Anne kuvasi luoksetulon ja liikeestä seisomisen sekä maahanmenon. Ehkä Rokilla oli mielenkiinto vähän Ainossa autossa, mutta en voi kyllä sen piikkiin laittaa paljon mitään. Olen itse niin helkkarin epävarma, että eihän tuosta touhusta mitään tule. Pitäisi ihan älyttömän paljon panostaa vaan vieläkin siihen leikkimiseen ja hauskanpitoon vaan. Lopulta kuitenkin nuo kolme liikettä onnistuivat ihan kohtalaisesti, vaikka seuraamisen kontakti olikin kehno. Ensimmäisessä maahanmenossa Roki seisoi, mutta vahvistettiin sitten hetki maahanmenoa ja liike löytyi ok.

Seuraaminen oli harvinaisen hukassa. Ja minä niin luulin tehneeni sen kanssa oikeasti töitä viime aikoina :(. Aion nyt alkaa rakentaa kontaktia ihan alusta uudelleen. Ainon pienet seuraamispätkät Annen kanssa näyttivät niin täpäkiltä ja reippailta meihin verrattuna. Lisäksi kontakti pysyy kasvoissa. Iloista meininkiä! Ei Rokin kanssa toimi tuo palkka oikeassa kädessä juttu, tai en ainakaan halua sellaista löysää olemusta koirasta, jolta se meinaa näyttää, kun kontakti on käteen. Mutta edelleenkin myös tätä liikettä painaa mun oma epävarma toiminta.

Jos tämä olisikin jäänyt tähän... Päätin sitten leikkiä Rokin kanssa ja heitellä välillä myös noutokapulaa, koska se nouto kuitenkin on ollut ihan parasta koko ajan. Roki sitten otti jo unohdetuksi luulemani lällättelyvaihteen päälle eikä totellut luoksetulokutsuja. Meinasi olla työ saada se luokse ja kiinni, kun treeniparkkiksemme ohi kulki pari muuta koiraa. Pakko myöntää, että vähän niskasta jouduin tarttumaan. Sotkimme samalla Ainon makuun, kun Roki sanoi piip. Lällättely jatkui sitten pariinkin otteeseen.

Lopussa lyhyt paikkamakuu, jätän koiran ja käännyn sitä kohti: Roki putsaa antaumuksella pallejaan. Komennan, ja kaveri ampaisee pystyyn. Jätän uudestaan ja toinen yritys menee armottomaksi pään pyörimiseksi ja Ainon bongailuksi. Saatiin rauhalliset 15 sekkaa ja palkkasin siitä.

Ei vitsit kun voi ottaa aivoon. Ei musta taida olla koirankouluttajaksi, en taida osata.. Noh, ehkä me sitten tehdään tätä vaan huvikseen. Vaikka mua olisi kyllä pikkuisen innostanut se kilpailumielessä treeniminen. Musta ei ole kivaa olla kehno jossain :D, se on minussa tyyppivikana, enkä osaa ottaa asioita kovin rennosti. Kyllä tämä tästä.


Ai niin, käytiinhän me tapaamassa uutta kaveriakin viikonloppuna. Näyttelyreissun perään oli sunnuntaina kiva lähteä lenkkitreffeille Haukanniemeen Pipsa-bortsun kanssa. Pipsa on se tytteli, joka pisti talvella yhdet Rokin tokotreenit sekaisin olemalla vaan kertakaikkisen ihana :D. (No hetkinen, voiskos nää meidän tokoiluongelmat pistääkin vain naisten syyksi?;) ) Leikit menivät hyvinkin mukavasti yksiin juosten ja painien. Roki kyllä yritti Pipsaakin flirtata aikalailla ja ihan Ainon tapaan Pipsa ei niputtanut Rokia, piti osallistua itse komentamiseen :).

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Vaasan kv

Roki oli tänään Vaasan kv-näyttelyssä nuorten luokassa EH:n arvoinen. Vähän oli levoton koira, mutta lopulta Noora sai kehässä aikaan tosi hyvän seisotuksen. Juoksua tuomari katsoi lopulta melko vähän ja Rokin jalat luistivat jonkin verran kehässä - olisiko se sitten syynä, ettei saatu tällä kertaa hyvää palautetta liikkeestä. Mainiosti Roki kuitenkin kesti häiriötä ja teki taas tosissaan töitä kehässä! Kiitos Noora! Jos nyt ehditään saada vielä hiukan rutiinia näyttelytouhuun, voisi Rokikin olla hieman rauhallisempi parilla seuraavalla keikalla.

Nykyisillä näyttelysäännöillä myös EH:n saaneet koirat pääsevät kilpailuluokkaan omassa sarjassaan. Urosten nuorten luokassa oli 5 koiraa ja Roki ei sijoittunut eli jäi viidenneksi. Tuomari vaikutti kaiken kaikkiaan aika tiukalta, mutta vaikutti siltä, että hänellä oli aika selkeä linja. Hän jakoi kaikenlaisia titteleitä ja arvosanoja aina T:stä alkaen. Tällä perusteella olen kyllä tosi tyytyväinen EH-arvosanaan!

Tuomari oli Marit Sunde, Norja. Hän sanaili Rokista näin:

"2 år. Trevlig typ & storlek. Bra huvud & uttryck. En aning lågt ansatta öron. Tillräcklig vinklar men framskjuten skuldra. Bra kropp, något lång i länden. Kort kors som ger hög svansföring. Rör sej trängt fram & bak. Bra pås (päs?) & struktur. Härligt temperament." NUO-EH

Vapaa käännös voisi olla jotain tällaista:

"2-vuotias. Mukava tyyppi ja koko. Hyvä pää ja ilme. Aavistuksen verran alhaalle asettuneet korvat. Riittävät kulmaukset, mutta eteentyöntyvät hartiat/olat. Hyvä runko, jonkin verran pitkä lantio/lantiosta. Lyhyt risti(luu?), joka aiheuttaa korkean hännän asennon. Liikkuu ahtaasti edestä ja takaa. Hyvä positio/posetus/asento/seisominen (:D) (jos sana onkin päs/päls, voisi tarkoittaa myös turkkia)  ja rakenne. Ihana luonne."

Seuraavan kerran testataan avointa luokkaa Tampereella toukokuussa. Siellä lienee kehässä ruuhkaa, olen saanut sen käsityksen, että Tampereella on yleensä ollut paljon koiria.

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Rokilla on taas korvat

Nyt on koiraa puleerattu vimosen päälle näyttelyä varten. Eilen Saana käytti reilusti aikaa Rokin korvien esiinperkaamiseen ja kyllähän sieltä taas pienet lerpakkeet löytyivätkin. Mutta Rokin korvat ovat kyllä ihan erilaiset kuin muiden tapaamieni bortsujen, oikeasti tosi pienet ja ihan lerpat. Riitin korviin en tosin ole juurikaan perehtynyt, että olisiko siellä isän puolella samankaltaista ilmiötä. En tosiaan ole varma, olisiko mikään liimailu tai sitominen pentuna auttanut, koska Rokin korvat eivät ole rustottuneet juuri ollenkaan. Ne ovat ihan samaa maata kuin isännälläänkin, Villekin voi väännellä korvalehtensä ihan myttyyn. Saana saksi myös tassut siistimmiksi ja vähän mahanalustaakin ojennukseen.

Trimmailun jälkeen Roki pääsi vielä rallaamaan Sohvi-partacollien kanssa ja "jeesasin" Saanaa hänen silkkiterrierien kanssa, tarkoitus oli saada niistä muutamia postailukuvia. Ei paljon ollut kyllä minusta hyötyä, kolme vikkelää tirriäistä sen kun pomppivat ympärillä ja minä avuton nakki kädessä yritän saada niitä vuorollaan istumaan... En ihan kyennyt.

Leikitin samalla Rokia myös hihnan kanssa. En olisi ikinä uskonut tuossa puoltoista vuotta sitten, että voisin koskaan leikkiä hihnalla Rokin kanssa. Rokihan puri parit ekat hihnat poikki, kun se roikkui hampaillaan joka ikinen lenkki äristen hihnassaan ja oli NIIN raivostuttava. Tuskailin tätä silloin ja Rokin iskän omistaja laittoi viestiä, että hänhän tarkoituksellakin joskus antaa Riitin taluttaa itse itseään ja vetääkin välillä omistajaansa (Tiialle terkkuja). Olin silloin että hohhoijakkaa, ihan ei ole Rokin kohdalla kontrolloidusta itsensä taluttamisesta! :D Enpä olisi uskonut, että ihan samanlaista peliä voi Rokin kanssa nyt touhuta, leikkiä ja vetääkin hihnaa, antaa sen välillä kantaa hihnaa jne. Eikä ole mitään ongelmaa lopettaa pelaamista. Että on tässä edistystäkin tullut.

Roki oli kyllä ihan naatti illalla. Päivällä ehdittiin ennen trimmauskeikkaa käydä myös Saviolla kahden tunnin lenksulla. Ihanaa kun on vapaapäivä keskellä viikkoa! Tänään täytynee vielä pesaista koiran mahanalus iltalenkin päälle, jotta ihan ei olisi rapakoira huomenna. Startti Vaasaan lienee puolen kuuden hujakoilla aamulla...

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Näytelmätreeniä

Viikonloppu Rukalla sujui mallikkaasti loppuun saakka. Sunnuntaina retkeiltiin pari tuntia Rokin kanssa laavulle, paistettiin makkaraa ja Roki nautiskeli mukana. Etenkin kun ihmisiä oli riittävästi heittelemään Rokille lelua jatkuvasti. Automatkustajana Roki on myös mallikelpoinen. Se nukkuu takakontissa häkissään eikä inahdakaan.

Eilen sitten palattiin jo työarkeen. Myöhemmin iltapäivällä ehdittiin pitkästä aikaa Nooraa moikkaamaan, tehtiin lenkki Palokassa ja Noora juoksutti Rokia parkkipaikalla. Vähän palauteltiin siis näyttelykuvioita mieleen, koska lauantaina ajellaankin sitten Vaasaan kv-näyttelyyn aloittamaan näyttelykautta. Tämä on nyt sitten Rokin viimeinen näyttely nuorten luokassa. Olen päättänyt, että jos nyt ei ERI-arvosanoja tule Vaasasta tai sitten seuraavista parista näyttelystä, joissa Roki on jo avoimessa luokassa, pidetään vähän kasvutaukoa näytelmistä. Ihan en harrastuksen vuoksi halua laittaa näyttelyihin rahaa, jos tuloksia ei kuitenkaan tule. Ollaan siis ilmoittauduttu toukokuulle Tampereen kv-näyttelyyn ja Jämsään ryhmikseen.

Rokia oli hauska katsella Nooran kanssa, kun poika selkeästi lähtee tekemään töitä. Se tietää, miten Nooran kanssa juostaan. Seisominen oli nyt vähän hakusassa, Roki ei tosin pyrkinyt istumaan, mutta ei meinannut seistä myöskään riittävän "pitkässä" asennossa. Takajalkoja veti allensa. Rokin kohdalla kuitenkin hyvä seisotus on käsittääkseni aika tärkeä arvostelun kannalta, koska sillä ei ole ihan liian suora ylälinja, vaan persaus laskee aika jyrkästi. Seisotuksessa se näkyy heti, jos koira seisoo jotenkin ahtaasti tai kierossa. Liikkeessäkin tuo näkyy, jos vauhtia on liian vähän. Toisaalta taas hyvä liikkuminen ehkä kompensoi sitä hieman, etenkin jos kehä on riittävän iso, että pääsee kunnolla juoksemaan.

Itsekin kokeilin Rokin juoksuttamista ja seisotusta. Sain hyvin juonesta kiinni, miten näyttelyhihnalla ohjataan koiraa. Roki haki paljon enemmän mun lähelle juostessa kuin Nooran kanssa. Todennäköisesti johtuu tokon treenaamisesta. Hihnalla kuitenkin sain sen pysymään etäämmällä. Harjoitusta vaatii vielä vähän, joudun nimittäin viemään Jämsässä Rokin itse kehään ;).

Tänä iltana käydään vielä vähän siistityttämässä Rokia, kaveri on luvannut parturoida pojua näyttelykuntoon.

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Pääsiäisen vietossa Rukalla

Pääsiäisen lomapäivät tulivat taasen enemmän kuin tarpeeseen ja startattiin kera parin kaverin kohti Kuusamoa ja Rukaa eilen eli kiirastorstaina. Roki lähti reissuun mukaan, ajateltiin, että ei sille tule yksinoloa sen enempää kuin kotonakaan ja ehkäpä ehditään lenkkeillä hienoissakin maisemissa koiran kanssa. Lisäksi varaamamme mökki on aika rauhallisella paikalla ja pihapiirissä voi päästää Rokin turvallisesti ulos.

Eilen ajeltiin melkein yötä pitkin tänne, puolen yön jälkeen oltiin perillä. Tänään on nautiskeltu 15 kilometrin lenksu suksilla, mahtava auringonpaiste, nollakeli ja upeat ladut! Ei paremmin voisi olla, ihan luksusta. Siihen saunat ja hyvät ruuat päälle - kyllä nyt meinaa hermo kovasti yrittää levätä!

Rokin kanssa lenkkeiltiin aamulla tässä mökin ympäristössä pitkin moottorikelkkauria. Lunta täällä on enemmän kuin riittämiin ja vuoron perään humpsahdeltiin hankeen. Hiihtolenkin päälle päätettiin ottaa loppulämmöt hangessa lenkkeillen ja vajaa tunteroinen sitten kahlattiin hangessa. Valehtelematta pahimmillaan upposi naisväki puoleen reiteen asti lumeen. Mökkimme on mäen päällä, jonka alla on lampi. Tarvottiin sinne lammen jäälle, jossa luntakin oli himppasen vähemmän. Nautiskeltiin auringosta ja Roki nouti narupalloa. Yllättävän väsyneeksi sai koiran varsin lyhyellä leikittämisellä :). Tässä pari kuvaa tämän päivän talvi-ilottelusta.


Huomenna suunnataan Rukalle rinteeseen. Meinasin kyllä hiihtämässäkin käydä.


Eilen ennen reissuunlähtöä käytiin Rokin kanssa lenkkeilemässä Saviolla. Seurassa oli neljä muuta samanrotuista, Veki ja Nita tietysti, Sarakin pääsi matkaan ensimmäisille pitemmille lenkeille pentujen jälkeen, lisäksi mukana oli Piika. Ihan mukava jäälenkki pitkän ajomatkan alle. Piikakin oli Rokin kanssa juoksemisesta kiinnostuneempi nyt, kun kasvinkaveri Kilju ei ollut matkassa mukana ekan juoksun takia. Tässä pari Tiinan ottamaa otosta eiliseltä! Hyvä meininki oli.

Vasemmalta oikealle: Nita, Sara, Piika ja Roki.
  
Roki ja serkkutyttö Piika seuraavissa kuvissa: