Nyt ei olla ihan edellisen viikon tahtiin tokoiltu, jotain pientä kumminniin joka päivä. Suurimmat ongelmat tulivat liikkeestä seisomiseen pitkästä aikaa. Tätä ollaan sitten hinkkailtu ja oikeastaan juuri pitkien treenien puutteessa en ole vienyt liikettä nyt liian pitkälle. Olen sen verran kärsimätön, että liian helposti lähden yrittämään parin onnistuneen harjoitteen jälkeen jo koko suoritusta. Nyt ei olla koko liikettä sitten viime perjantain tehty, ainoastaan olen palkannut stopista ja pikkuisen siedättänyt Rokia mun liikkumiseen sen lähistöllä. Mielestäni se pysyy taas jo paremmin seisomassa. Lisäksi olen lelun sijaan palkannut nyt namilla, koska se rauhoittaa näissä liikkeissä, missä homma on mennyt överiksi.
Luonnollisesti sitten seuruuta treenataan edelleen lelulla. Pari viikkoa sitten, kun otettiin Tiinan kanssa yhteiset tokotreenit, Tiina suositteli ottamaan käännöksiä hionnan alle ja sain hyviä neuvoja omaan liikkeeseen käännöksissä. Mun mielestä Roki ottaakin nyt käännökset paljon tarkemmin ja seuraa mua paremmin, kun olen hidastanut tahtia. Jopa oikeassa käännöksessä se seuraa minua. Koetilanteessa luultavasti katson täyskäännöksen suunnan tilanteen mukaan. Nimittäin jos Roki edistää, vasen käännös ei onnistu, mutta jos Roki on oikealla paikalla tai vähän perässä, vasen käännös toimii huomattavasti oikeaa paremmin. Toisaalta tässäkin oikea käännös parani jo sillä, että hidastin omaa vauhtia.
Sunnuntaina treenattiin tokoa porukalla ja saatiin aikaiseksi hyvää sekä ei niin hyvää tekemistä. Uutena leikittiin tunnaria. Tähän käytin ihan autosta löytyneitä jälkikeppejä. Piilotin puskaan kepin ja lähetin Rokin etsimään. Oli kivaa ja keppi löytyi, mutta en sitten tiedä toimiiko tuo alkeisharjote meillä, koska Roki puree luonnonkeppejä. En ole siitä kieltänyt, koska usein leikitään jäljellä noilla kepeillä palkaksi. Noutokapulaa se taas ei pure, joten vaikea sanoa kumpi maneeri sitten siirtyy tunnarikapuloihin.
Paikkamakuu oli oikein hyvä, vaikka pää pari kertaa nousi ja laski. Häiriöpaikkamakuu tehtiin niin, että kolme makasi ja yksi istui ja ohjaaja kutsui tämän luokseen. Roki kesti kahdesti ja irtosi kerran. Jäin joka kerta varsin lähelle, mutta siinä yhdessä irtoamisessa en jättänyt namia nenän alle. Etupalkalla siis pysyi paikallaan.
Ruutuakin tehtiin huvikseen, se on hauskaa! Lisäksi otettiin luoksepäästävyysharjoituksia. Vähän Roki täpisee ja meinaa mennä koplaajan syliin, mutta suurempi ongelma on haukkuminen. Juuri noissa hermostuneen puoleisissa odotustilanteissa se alkaa komentaa. Sain ihan hyviä neuvoja, joilla voisi yrittää kitkeä haukkumista pois, mutta saapa nähdä... Sinällään koe ei alokkaassa siihen kaadu, mutta hermo menee mulla.
Vepeä ollaan otettu sekä maanantaina että tiistaina. Ensi viikolla päästään möllisovea testaamaan ja arvoitus on, onnistuuko vienti. Maanantaina Muuramessa paikalla oli tosi vähän porukkaa, mutta koska meidän lisäksi sinne tuli myös toinen vetäjistä (ilman koiraa) ja eräs uusi lajiin tutustuja, päätettiin kuitenkin tehdä ainakin osa liikkeistä. Roki virittyi treeniin tosi hyvin, kun heittelin ensin lelua sille järveen. Veneestä hyppy oli mallikas, vauhtia uimiseen hain kehuilla ja runsailla kutsuilla sekä lelun heiluttelulla. Vienti oli vähän kinkkinen järjestää, kun jouduin itse soutamaan venettä. Huolimatta tästä säätämisestä Roki ei tällä kertaa epäröinyt yhtään. Onnistui sekä läheltä että kauemmas. Roki teki myös veneen noudon, joka oli varmaa työtä, ainut vaan köyden pudottaminen heti kun jalat ottivat pohjaan.
Eilisissä treeneissä pohdinkin sitten tuota pudottamisongelmaa ja tehtiin sitten veneenhaku niin, että Roki haki pelkän köydenpätkän. Ajattelin, että houkuttelen sitä suoraan leikkimään köydellä, niin se toisi pätkän käteen asti. Nyt se peräti kahlasi muutaman askelen jalkojen otettua pohjaan ja tuli maalilnjalle asti, mutta jälleen sylki köyden veteen ja ilmeestä päätellen "Näetkö, olen märkä ja kurja, ei pysty, valun vettä". Roki hiippailee rantaan hitain askelin ja kumma kyllä yleensä kuitenkin antautuu leikkimään lelulla ennen ravistelua.
Vienti ei mennyt ihan yhtä hyvin kuin Muuramessa, pientä epäröintiä ilmassa rannasta lähdettäessä. Täyttä jäätymistä ei kuitenkaan nyt tapahtunut, kun vaan kutsuin koko ajan Rokia veneestä. Muutama toisto tehtiin, pisimmillään matka ehkä 15 metriä. Hukkuvaa ei tehty tälläkään kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti