lauantai 9. kesäkuuta 2012

Reflektoinnin itsearviointia ja vähän vesipelastusta

Tulipas paljon kirotushäröjä edelliseen bloggaukseen, näköjään kiireinen ei kerennyt oikolukea. Tulikin ihan pohdittua tämän blogin funktiota, kun kaveri kehui, että varmaan palvelee omaa kehittymistä uusissa harrasteissa tämäntyyppisen blogin pitäminen. Olen aikanaan opettajaopinnoissa eräänkin itsearvioinnin ja reflektoinnin kirjoittanut, ja yleensä niiden laatiminen ei ole tuntunut erityisemmin mielekkäältä. Tosin usein tekstiä tuottaessa onkin sitten kuitenkin oivallellut kaikenlaista omasta toiminnastaan.

Mikäli näistä bloggauksista näkyy oman toiminnan havainnointi ja työstäminen, niin silloin olenkin onnistunut aika mainiosti treenipäiväkirjan pidossa. Varmaankin mielekkyyttä tällaiseen pohdintaan tuo se, että pääsen koko ajan käsittelemään itselleni ihan upouusia ja ventovieraita asioita. On todella mielenkiintoista pitkästä aikaa kokeilla kaikenlaista uutta ja erilaisia aluevaltauksia - antaa vaihteeksi uutta näkökulmaa omaan oppimiseen ja toimintaan, ja uuteen rooliin elukan ohjaajana.

Toinen juttu vielä on sitten itse kirjoittaminen. Olen aina nauttinut tekstin tuottamisesta ja sen pyörittelemisestä oikeakieliseksi ja miellyttäväksi lukea. Tällä hetkellä en oikeastaan kirjoittele paljonkaan muuta kuin blogia ja töissä reunahuomautuksia koevastauksiin, sähköpostia ja raportteja. Paljon isompi kirjoitustyö tosin siintelee kyllä pikkuhiljaa kirkastumassa mielessä, mutta eipä siitä sen enempää ;) .


Juups. Nyt tohistaan kotona kovasti pihahommien kimpussa, ja vaikka Roki ei voikaan tulla pihaa nyt mukaan mylläämään, sillä on kovin rankkoja päiviä. Ollaan koko ajan kotona ja rampataan jatkuvasti ovista, pieni koira ei voi ottaa päiväisiä kauneusuniaan. Roki nukahtaakin nyt tilaisuuden tullen tosi nopeasti ja näkee jatkuvasti myös unia :D. Suu käy, jalat nykii ja ääniä kuuluu. Se piipahtelee ja murisee unissaan, kertakaikkiaan liikuttavaa. Toisaalta voi olla myös, että Roki alkaa olla nyt terveempi ja uni maittaa senkin takia. Muita merkkejä tervehtymisestä on myös näkösällä, esimerkiksi hihnaohittaminen sujuu taas kontaktissa. Ensi viikolla vien kontrollipissan ja tilanne tsekataan. Kuuria on vielä torstaihin asti jäljellä.


Eilen vesipelastettiin viimeistä kertaa alkeiskurssilla. Nyt sitten odotellaan, josko kesän kuluessa päästäisiin Kennelkerhon varsinaiseen ryhmään. Toinen treenimahdollisuus löytyy mahdollisesti Muuramesta, jonne mennään meininkiä tsekkailemaan ensi viikolla.

Harjoituksissa otettiin kaikki neljä alokasluokan liikettä. Veneestä hyppy sujui mainiosti, olisin hyvin voinut teettää sen 50 metristä, mutta jonkin aivopierun takia otin 30 metrin matkasta Rokin rantaan. Ihana uintitekniikka pojalla kyllä on, koko selkälinja lilluu veden pinnalla, karvat ei edes harjalta kastu ja häntäkin välillä heilahtelee löysästi pinnassa. Nitakin kelluu, joten lienee mammalta perittyä!

Veneen noudossa oli jotakin häikkää, olisi tosiaan pitänyt innostaa Rokia köydellä ennen lähettämistä, kun kuulemma koesuoritustakin ennen saa leikittää. Rokia ei sitten heti kiinnostanutkaan lähteä noutamaan venettä (30 metriä otettiin tässäkin) ja avustaja sai hetken heilutella köyttä. Myös rantaan tullessa Roki pudotti köyden metriä ennen maalialuetta, ilmeisesti jalat ottivat pohjaan. Luulin, että köysi pitää tuoda käteen, mutta se maaliviiva riittääkin. Vähän vaan lisää vesileikkejä ja noutoa, niin tämä lienee kunnossa.

Vienti ei myöskään ihan mennyt putkeen. Menin itse veneeseen ja kymmenisen metriä otettiin rannasta matkaa. Roki kyllä lähti tuomaan, mutta ajoitus esineen ottamisessa on kyllä tarkka. Jos käsi kurottuu liian aikaisin, Roki sylkee esineen pois, jos taas käsi kurottuu myöhässä, Roki ehtii kääntyä takaisin rantaanpäin. Kouluttaja suosittelikin ottamaan treenin alle ihan uuden käskyn, jonka merkitys on ainoastaan esineen käteentuominen. Irti-käskyllähän Rokin pitäisi irrottaa heti, oli käsi lähellä eli ei, joten se ei käy. Ja kiitos-käskyssä on vähän sama sävy. Tällä uudella käskyllä voisi sitten vahvistaa Rokin toimintaa jo siinä tuontivaiheessa. Saatiin kuitenkin ihan nappisuorituskin kolmannella yrittämällä!

Uusi juttu oli hukkuvan pelastaminen. Roki toimi oikein hienosti, on ollut siistiä seurata, miten hyvin tämä laji Rokille sopii! Tehdään ihan uusia asioita ja Roki vaan osaa toimia oikein. Joka kerta olen itse ollut epätietoinen siitä, mitä Roki tulee tekemään. "Hukkuva" pudottautui märkäpuvussaan veneestä 30 metrissä. Sitä ennen hän oli leikittänyt Rokia dummyllä rannassa ja heilutellut lelua veneestä. Hän myös kutsui Rokia vedessä. Roki ampaisi välittömästi veteen ja tarttui heti dummyyn, kun pääsi hukkuvan luo. Pikku ongelma tuli otteessa, koska Roki otti lelun suuhun niin päin, että kouluttajan käsi jäi koiran alle. Kouluttaja joutui vaihtamaan kättä ja tässä kohtaa Roki irrotti otteen. Roki kuitenkin tarttui heti uudestaan, kun kouluttaja tarjosi dummyä ja veti hienosti hukkujan maihin, vähän kuitenkin taakka auttoi polskimalla.

Edelleen mun mielestä nämä meidän kämmit ovat pieniä esim. tokoon verrattuna ja aivan varmasti treenattavissa aika vähällä vaivalla kuntoon! Ei muuta kuin soveltuvuuskoepaikkaa hommaamaan ;).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti