perjantai 11. maaliskuuta 2011

Kaikki ei mene ihan suunnitelman mukaan

Loma on kääntymässä jo loppuaan kohti, enää viikonloppu edessä. Kivaa ohjelmaa kyllä luvassa myös. En ole lähtenyt mihinkään reissuun, joten Rokin kanssa olen kyllä ehtinyt touhuta. Vähän on jotakin treenattu joka päivä.

Tiistaina näyttelytreenailtiin Nooran kanssa. Sää oli tuulinen, mutta lepattava kehänauha ei häirinnyt Rokia yhtään, tajusikohan se sitä edes. Roki liikkui nyt vähän paremmin, mutta ongelma olen minä. Poika on niin paljon mun perään, että kyttäilee minua, vaikka ohjaaja tekee vaikka mitä temppuja. Istuin siis autossa piilossa ja Roki kulki ja kuunteli paremmin. Muitakin hankaluuksia oli. Roki ei malta ravata, jos ohjaaja hölkkää, vaan painaa laukalle tai peitsaa. Edelleenkään sitä ei myöskään huvita seistä, mieluummin istutaan. Katsotaan vielä vähän treeniä ensi viikolla ja sitten olisi JAT:n mätsäri.

Saman päivän iltana käytiin vielä agilitytreeneissä. Ei mennyt erityisemmin putkeen. Lähdettiin sinne molemmat mukaan Villen kanssa ja sitä virhettä ei sitten tehdä enää toista kertaa. Jälleen Roki on toisen perään, jos toinen ohjaa. Roki oli myös melko haluton tällä kertaa tekemään. Haukkumista oli edellistä kertaa enemmän ja jopa putkilla tuli kieltäytymisiä. Pussiinkaan ei suostunut menemään, ellei päätä avattu. Kepit taas kulki kivasti molemmilta puolilta ohjattuina. Siis heti sen jälkeen, kun itse lakkasin kämmimästä.

Ikävin tapaus sattui kuitenkin uudella esteellä, puomilla. Rokia hirvitti tuo este, ilmeisesti liian kapea sen energiselle oksat pois -tyylille. Se ei luottanut yhtään jalkoihinsa puomilla. Ja koska tarkoitus oli saman tien viedä koko este korkealla läpi, tuli tuosta hommasta aika kauheaa. Roki oli sen verran hädissään, ettei puomilla houkutuksena olevat namit kelvanneet ollenkaan. Lopulta Roki pakotettiin läpi esteen. Noin puolen välin jälkeen se kulki omilla jaloillaan puomin loppuun... En nyt ole ihan varma tämän harjoittelutavan sopimisesta Rokille, mua pelotti itseänikin eikä tosiaan tuntunut hyvältä katsoa koiraa. En taida haluta teettää Rokilla puomia ollenkaan, ennen kuin suoritusvarmuus matalalla alkaa löytyä. Ostan siis varastoon pätkät samanlevyistä lankkua ja treenataan sitten omassa pihassa tuota. Samanlaiset pultit Roki on vetänyt aiemmin ainoastaan koirauimalan altaalle johtavilla portailla.

Harmi, että olen niin nyypiö ja pihalla näiden esteiden erilaisista harjoittelutavoista, etten osaa sanoa tai keksiä mitään vaihtoehtoja. Teen vaan niin kuin käsketään. Toivon vaan niin, ettei Rokille jäänyt kammoa puomiin. Se on onneksi aika kova tapaus ja ryhmämme ohjaajakin sanoi, ettei hän olisi vienyt estettä läpi tuolla tavalla ellei olisi tiennyt millainen koira Roki on. Tuo ohjaaja on kuitenkin seurannut Rokin tekemisiä aina nelikuisesta lähtien.

Tokoilemassa ollaan käyty myös. Joka päivä vähän jotakin lenkkien yhteydessä ja keskiviikkona vähän enemmän Killerillä. Seuraa oli tuolloin myös paikalla. Nouto on aika varma edelleen, mutta liian monen toiston jälkeen Roki alkaa leikkiä kapulalla. Seuraamisesta maahanmeno on hieno. Paikkamakuuta ollaan treenattu nyt myös. Onnistuu paremmin, jos Rokilla on jotain odotettavaa, kuten lelu tms.

Keskiviikkona lähdettiin kahville kaverin luo suoraan treeneistä. Tulipahan todistettua nyt tämän hetken täystuhotilanne, mitä olenkin jo treenihallikokemusten perusteella epäillytkin. Roki merkkailee täysin hallitsemattomasti, treenihallissa yritän aina ehtiä kieltää ajoissa, mutta se vaatii ihan jatkuvaa kyttäämistä ja silti ehtii välillä lirahtaa. Nyt sitten vierailu kotiin, jossa asuu kaksi narttukoiraa, aiheutti noin viidet merkkailut ympäri asuntoa. Suljettiin sitten koira keittiöön, jossa se pissasi enää vain pakastimen kulmalle. Voi elämä, kun otti päähän ja nolotti myös, etenkin kun jälkiä siivotessani kiskaisin tiskipöydältä vielä juomalasin säpäleiksi lattialle. Ei varmaan olla saamassa kutsua uudestaan ihan justiinsa ;).

Onko tämä hillitön merkkailu vain vaihe? Meneekö se ohi? Ei me pian uskalleta sinne mätsäriinkään lähteä, se on JAT:n uudella hallilla Killerillä ja pissaaminen halliin on luonnollisesti kielletty. Tuo koiranrakki varmaan nostaa kinttuaan tuomarinkin jaloille...

4 kommenttia:

  1. Meillä kaikki lähti tuosta merkkailusta ja nyt Marneus on kauhea hormonihirviö. Että jos Rokin anatomia toimii yhtään samalla tavalla, niin tuo ei ole vielä mitään verrattuna siihen mikä edessä odottaa :D

    Sen verran sekaisin on jätkä nyt että ihan tosissani mietin, auttaisiko treenitauko asiaan. Ohjatuissa treeneissä kun Marneus ei muuta tee kuin esittelee junioriaan ja kiljuu vertahyytävästi kun ei pääse tyttökoirien luo.

    VastaaPoista
  2. Kyllä sitä paljon puhutaan pennun sisäsiistiksi opettamisesta, mutta huomattavan paljon vähemmän olen kuullut neuvoja, ohjeita ja kokemuksia tähän uroskoiran teinivaiheeseen. Saas nähdä mitä tästä meillä kehittyy...

    VastaaPoista
  3. Vinkki teille mätsäriin: Riitti on kanssa minun perään, ja vetohiihto vieraalla hiihtäjällä sillä onnistuu ainoastaan silloin, kun hiihtäjä hakee Riitin autosta, ja minä jään autoon istumaan. Kun hiihtäjä ja Riitti ovat menneet, voin hyvin mennä katsomaan Riittiä vähän kauempaa.

    VastaaPoista
  4. Tottahan toki olette aina tervetulleita :D Ensi kerralla voidaan laittaa Rokille pöksyt jalkaan heti sisääntulossa niin vierailu sujuu ehkäpä ilman jatkuvaa siivousta :D

    Eikä voi vain Rokia syyttää, varmasti täällä on aika herkkutuoksut tyttöjen vuoksi :)

    VastaaPoista