Juhannus ja treenailua

Jussin vietto

Juhannus sujui mökkeilyn merkeissä. Meitä oli isompi kaverilauma liikkeellä ja Roki siinä meni mukavasti mukana. Lähdimme mökille jo keskiviikkona, kaverit sitten saapuivat torstaina ja perjantaina. Juhannusta kruunasi huonosta säästä huolimatta sellainen pommi, että sain viime torstaina töitä Jyväskylästä! Onnenkantamoisen ansiosta olen sitten ensi vuoden historian, yhteiskuntaopin ja et:n tuntiopettajana Jyväskylässä ja jatkon mahdollisuus on myös olemassa. Isona yllätyksenä tuo paikan saanti tuli! Ikävä tulee Suonenjoen työkavereita ja oppilaita :(. Työmatka lyhenee noin 90 kilometriä, ja se painaa aika paljon vaa'assa, kuten myös tuo työn jatkumisen mahdollisuus.

Mutta siis juhannukseen. Vettä tuli aika ankarasti varsinkin lauantaina. Juhannusaattona päästiin kiertämään kohtalaisen hyvässä säässä Laulavan Mörön luontopolkua Laulumäkeen, jossa Rokin kanssa käytiin viimekin vuonna. Rokille koko juhannus oli varsin rankka, koska se ei ehtinyt ottaa päiväunia jatkuvan päivystämistehtävän vuoksi. Ihmisiä oli paljon ja kaikki ehtivät jossain välissä heittelemään koiralle lelua (puuhun jäi rakas narupallo). Lisäksi Rokin piti viettää päivät ulkosalla, koska mökin vakiokäyttäjäporukassa on kovia allergikkoja. Ensimmäisenä päivänä jätkä ei meinannut hyväksyä pihakomennusta ja huusi ja kurkisteli ikkunoista sisään. Lopulta homma sujui aika kivasti ja Roki päivysti sitten mökin kuistilla. Yöt me nukuttiin tutusti rannan pikkumökissä, joten ulkona ei koirankaan tarvinnut öitä viettää. Hyvin se kyllä nukkui, ei mitään normivaeltelua öisin. Niin poikki se oli.

Tokoilua

Maanantai-iltana käytiin Killerillä tokoilemassa Riikan sekä Riehan, Viiman ja Tuiken ynnä Satun ja Naavan kanssa. Vire ei Rokilla ollut paras mahdollinen, sääkin oli tosi lämmin. Seuraaminen on ollut häiriössä aika vaikeata ja kontakti tippuu koko ajan. Saatiin kuitenkin ihan kivaa imutuspätkää aikaiseksi auton ympäri. En sitten muuta seuruutusta teettänytkään paitsi vähän perusasennon hakua, että koira joutuu pyörittelemään takapuoltaan. Kontaktitreeniä tehtiin myös, kehuna 'seuraa'-käsky ja nakkia. Yritän muistaa Hannan ohjeen siitä, että 'seuraa' on onnistunutta suoritusta ja pieleen menneestä kontaktista huudellaan jotain ihan muuta tai ollaan hiljaa.

Tein pari luoksetuloa loppuun asti nakkipalkalla. Aika kivaa rentoa tulemista laukalla. Eteenistuminen suora ja kohtuu tiivis.

Nouto oli hienoa ja iloista ja kivaa! Palkkasin edelleen vaiheista, mutta tehtiin myös pari suoritusta ykkös- ja kakkosvaiheet yhdistäen. Palkka narupallolla taaksepäin. Ei luovutusta. Luovutustreeniä ollaan tehty kotona "pakkoluovutuksella". Käytän jotain pienempää palikkaa ja tehdään pelkkää ota suuhun - irrota -vaihetta.

Ruutuakin tehtiin. Lätkä ruudussa. Toimii hyvin 'ruutuun'-komennolla, Roki hakee ruudun hienosti kaukaakin. Lähetin koiran vierestä. Ainut vaan, että Roki tahtoo valua 'seis'-käskyn jälkeen kohti kohta lentävä lelua. Voisinko komentaa sen ruudussa maahan? Silloin pysyisi taatusti paremmin. Nyt sitten treenattiinkin tuota paikallaan seisomista ruudussa. En palkannut ennen kuin pysyi ja käskin uudestaan 'ruutuun', jos meinasi valua. Pari hyvää saatiin. Tehtiin myös kaksi lähetystä ruudun vierestä, jätin Rokin ruudun reunaan eri puolille ja noistakin siirtymiset lätkälle toimivat hyvin.

Satulla oli hyppy mukana ja tein muutaman hypyn Rokin kanssa. Koira täytyy vielä lähettää aika läheltä estettä, koska kiertää muuten helposti, kun laitoin nakkipalkan toiselle puolelle. Sen sijaan ilman palkkaa meni paremmin, tai siis niin, että palkkasin vasta, kun Roki teki hypyn myös takaisin. Muutama hyppynoutokin patukalla, poju osaa kyllä!

Lopuksi lähdettiin porukalla uittamaan koiria. Rieha ja Roki viihtyivät eniten kapulan noutamisessa järvestä. Rieha vielä Rokiakin innokkaampana. Roki ei viitsi lähteä kilpailemaan kepistä, jos toinen ehtii ampaista järveen ensin. Rokilla on joku syvä ihastus Riehaa kohtaan ja vaikka mukana oli kolme muutakin narttukoiraa, vain Rieha kiinnosti Rokia. Jopa siinä määrin, että Roki oli samantien selässä, jos vain sai kiinni Riehan... Ehkä vähän ärsyttävää. Otin lopuksi Rokin hihnaan ja Rieha ja Naava pääsivät sitten vähän keskenään temmeltämään ilman perässä juoksevaa kiljuvaa häirikköä.

Agilityä

Eilen käytiin agility-radalla. Olin taas tapani mukaan ihan kassalla aluksi, aloitettiin vielä Rokin kanssa ja Anskun suunnittelema rata oli mulle ohjauksellisesti liian vaikea. Selviän joten kuten vielä, jos ei tarvitse puolia vaihdella ja esteet tulevat suunnilleen suoraan eteen. Mutta olen kyllä kaamea kömpelys ja pää ei toimi ollenkaan. Vaatii itseltä vielä paljon rauhoittumista ja jotenkin harrastus on vielä niin vieras ja uusi minulle, että jännitän noita treenitilanteitakin. Pitää vain tehdä pienissä paloissa.

Tein sekä Rokilla että Pessillä samaa rataa. En oikeastaan osaa luonnehtia koiria, koska nyt kyllä oma keskittyminen oli lähes täysin siinä omassa tekemisessä ja kämmäilyssä. Roki ei kyllä ole ollenkaan pöljempi ja motivaatiota siitä kyllä löytyy. Aloitus on vaikeaa ja pitää palkata sitä jatkossa alun rauhallisesta odottamisesta. Uskon, että omaan työhön alkaa löytyä kyllä vähitellen tolkkua, kun jotenkin pääsen sisälle lajiin. Mulla on koko ajan huomio joko pelkästään koirassa tai pelkästään itsessä. Putkiaivo! :D Tuosta on kyllä varmasti pidemmän päälle suunnaton hyöty nimenomaan yhteistyölle.

En jaksa rataa kuvata, mutta sen esimerkiksi opin, että pitää yrittää nähdä asiat myös koiran silmin. Eli ei kannata peittää omalla keholla sitä seuraava estettä, johon koiran pitäisi suunnata. Täytyy pitää katse koirassa ja samalla muistaa mihin mennään seuraavaksi. Pitää antaa käsky reilusti ennen estettä, tietysti että koira tietää mihin on seuraavaksi menossa. Minulla on paha taipumus varsinkin hypyissä sanoa komento silloin, kun koira jo hyppää. Ihan älytöntä, mutta keksin sille selityksen. Olen ajanut hyppyä sisään esim. metsälenkeillä, kun tulee kaatunut puunrunko vastaan. Ja olen siis sanonut 'hyppy' juuri silloin kun Roki hyppää, jotta assosiaatio käskyn ja liikkeen välillä syntyy. Nyt pitää alkaa miettiä ohjauksen näkökulmasta käskytystä, eiköhän nuo itse komennot ole jo Rokilla mielessä oikeisiin paikkoihin.

Lopuksi harjoittelin vielä juoksemista ja ohjaamista neljän puolikaaressa olevan hypyn kanssa. Edelleen painuu asento kyyryyn liian helposti. Tuo oli kuitenkin mulla kiva ja toimiva harjoitus, ja riittävän yksinkertainen, jotta virheitä sai korjattua. Sopiva myös Rokille hyppyharjoitukseksi, koska se tykkää roiskia hyppyjä ihan miten sattuu ja väärällä ajoituksella juurikaan itse estettä katsomatta. Puuskuttamaan harjoitus kyllä minut sai, mutta sehän on kivaa! Eniten päivän treeneistä sai myös ajatusta mukaan työskentelyyn, varmaan juuri yksinkertaisuuden vuoksi.

Kun kasattiin esteitä pois, laitoin Rokin vielä paikkamakuuseen kolme nakinpalaa nokan edessä. Mulla on välillä kunnianhimo vetänyt överit paikkamakuuharjoituksissa, yrittänyt liian kauan ja Roki on lähtenyt lätkimään. Nyt koira oli jo tosi väsynyt treenistä ja makasi erinomaisesti, vaikka liikuimme esteiden kanssa ympärillä. Makasi varmaan pari minuuttia todella hienosti, oli tietoinen ympäristöstä mutta pysyi! Vautsivau! :)