Voiko tokoesteelle peruuttaa?

Eilen oli mahtava kevätpäivä, lämmintä ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Lenkkeiltiin sitten koko perhe Jyväsjärven pitemmän puoliskon ympäri melkein kahden tunnin keikka. Nyt on tullut enemmän tehtyä hihnalenkkejä viime aikoina, mutta pakkohan se on myöntää, että vähän on vältelty noita ikäviä ohituksia. Nyt sitten tuli tehtyä 15 koiran ohitusta ja kaksi hevostakin kohdattiin :).

Keskimäärin lenkki sujui kyllä erinomaisesti. Ihan paria kertaa lukuunottamatta Roki otti nimestään kontaktin heti, ja kontakti säilyi koko ohituksen ajan, toki tietysti namiin. Hain kyllä välillä kontaktia käsi vähän kauempanakin koiran kuonosta ja yllättävän hyvin Roki pysyi imussa. Tosi hienoa oli! Kaksi kertaa se irtosi, eka jäi pelkäksi murinaksi, kun kaksi pikkupiskiä päästivät ensin rähinät. Toisella kerralla oli ihan perusrähinä, mutta silloinkin häiriö oli iso; mies istui puistonpenkillä ja antoi koiransa tuijottaa Rokin jo kaukaa ja pitkällä hihnalla ryntäsi sitten Rokia kohti rähinän kanssa. Ei ihan Poksun itsehillintä tuohon riittänyt.

Tehtiin myös seuraamista pihassa, se oli kauheaa. Syy kuitenkin pääasiassa mun, en "lämmittänyt" ja innostanut touhuun yhtään Rokia, vaan päätin kokeilla, miten se seuraa ilman palkkaa pitempää pätkää. No virhehän se oli, kyllä tiedän. Ihan hölmö olen, kun edes tuolla tavalla lähden kokeilemaan, sillä saa vaan pahan ja turhautuneen mielen itselleen. Pöllö olen myös, kun tunnustan julkisessa koirablogissa yritykseni...

Viikon aikana ollaan muuten treenattu perusasentoa paremmaksi ja toisena keskitytty liikkeestä seisomiseen. Molempien edistyminen näkyikin tänään ohjatuissa treeneissä!


Tämän päivän tokotreenit alkoivat kyllä sen suuntaisesti, että ajattelin heittää hanskat saman tien tiskiin. Rokia kiinnosti ainoastaan karjua hallin pihassa ja pöhistä kaikille tutuille ja tuntemattomille koirille. Pitäisi ottaa suihkupullo taas vaihteeksi kuvioihin mukaan, koska tuo paukutus hermostuttaa minut ja saa jo valmiiksi ihan surkean olon, kun en edes yhtä vaivaista koiranretkua saa hiljaiseksi.

Tähän nähden treenit sujuivatkin hyvin! Alku vaati vähän innostamista, motivointia ja kivojen temppujen tekemistä, mutta kun niin tein ja jatkoin sitä koko treenien läpi kaikki odotusvaiheet, Roki toimi myös tokoliikkeissä todella hyvin. Ja se rakastaa parhaimmillaan perusasentoharjoituksia ja askelsiirtymiä, joten niitähän myös tehtiin.

Treenien ohjelmana oli käydä koko koeluokka läpi liike kerrallaan. Osa tehtiin porukalla, osa yksin ja kaikki ohjattuina. Näin se sujui:

Luoksepäästävyys: Intotäpinässä meinasi mennä hammastarkastajan syliin, palautin takaisin sivulle ja toinen yrittämä sujui paikoillaan.

Paikkamakuu: 2 min, etäisyys hallin seinästä seinään, noin 15 metriä. Roki pysyi koko ajan hienosti paikoillaan, ainoastaan leuan alaspainaminen "rikkeenä". Perusasento vino lopussa.

Seuraaminen: Tehtiin ilman hihnaa. Pidin namia oikeassa kädessä. Kontakti oli kohtuullinen, mutta houkuttelin kyllä sanallisesti käännöksissä varsinkin. Kehua ja seuraa-käskyä tuli käytettyä. Juoksu tuntuu kontaktiltaan melkein parhailta hetkiltä. Käännöksissä putoaa pahiten. Pysähdykset onnistuivat tänään perusasentoon.

Liikkeestä maahanmeno: Oli tänään hyvä, tosin seuraamisen kontakti putoili. Välillä kateissa ollutta ripeyttä maahanmenoon löytynyt takaisin.

Luoksetulo: Oikein kiva! Iloinen laukka-askel, ei ollut liian vauhdikas eikä myöskään himmannut kyttäämään lopussa. Saatiin kehut tiiviistä eteenistumisesta, enkä muuten yhtään ohjannut siihen käsillä tai vartaloavulla! Perusasentoon pieni käsiapu, sanoisin että tuli vahingossa... :)

Liikkeestä seisominen: Ekassa yrityksessä ihan hiukan päällä vielä maahanmeno, ennakoi sitä. Ei kuitenkaan painunut alas, takajalat kuulemma vaan niiasivat. Johtui varmaan seuraamisen kehnosta kontaktista jälleen. Seisoi sitten käskystä hyvin ja paljon terävämmin kuin edellisellä viikolla, treeni on tuottanut tulosta! Tehtiin vielä uudestaan ja kaverin kommentin mukaan Roki otti kaksi pientä korjausaskelta stopattuaan, mutta ei varsinaisesti valunut, vaan enemmänkin joutui ottamaan säilyttääkseen tasapainon, koska stoppi oli niin terävä. Seisoi hienosti paikoillaan, kun palasin luo. Palkkasin seisoalleen.

Hyppy: Ei olla treenattu yhtään. Oli maailman noloin hetki. Oltiin viimeisiä tekijöitä ja yritin pitää Rokin huomion koko ajan jossain muussa kuin esteellä olevissa koirissa, koska Roki kuumenee hypystä niin paljon. Minä idiootti menin peruututtamaan Rokin agility-pöydälle kerran. No, tuli meidän vuoro ja menimme esteelle. Päätin antaa käskyn näyttämättä käsimerkkiä. Roki päästi käskyllä haukun ja peruutti sitten takajalkoja pomputellen hypylle. Tittidittidiii..... Koira takaisin perusasentoon, käsky käsimerkillä, koira hyppää ja haukahtaa isosti. Stoppi toiselle puolelle tosi hyvä ja odotti liikkumatta mut viereen. Sillai. Paljonko haukahdus pudottaa pisteitä?


Loppuun otettiin pari noutoa "loppukivaksi" ja ne kyllä olivatkin tosi kivoja. Vähän leikkiä ja hyvä mieli jäi :). Ensi viikolla onkin yksityistreenikerta. Varmaan sitä seuruuta otetaan... Tämä viikko kyllä on osoittanut, että me saataisiin toko koekuntoon aika pienellä, mutta säännöllisellä vaivalla.