Roki kävi tänään eläinlääkärissä virtsatietulehduksen kontrollissa. Vaihdoin ell-asemaa kaverien suositusten takia ja toisaalta siksi, että varmasti päästään toiselle lääkärille. Minulle jäi edellisen kerran jäljiltä todella epäselväksi, johtuiko ongelmat Rokin pippelin tarkastelun kanssa eläinlääkärin kokemattomuudesta vai jostain todellisesta vaivasta koiralla. Nyt sitten todettiinkin, että Rokilla ei ole normaalia ahtaampi esinahka ja vehje saatiin aivan normaalisti esiin. Joten asia ok. Muutenkin oli todella pätevänoloinen lääkäri, joka käsitteli myös koiraa taitavasti. Roki ottaa myös hienon lunkisti kaikki käsittelyt.
Mutta virtsanäytteessä sen sijaan oli sitten edelleenkin selkeät tulehdusmuutokset. Ulkoiset oireet olivat parantuneet, vuotoa ei ollut eikä heppi punoittanut. Eläinlääkärin mukaan kuitenkaan viikon kuuri ei ollut riittävä ja lisäksi kyseinen lääke Synulox ei ole purrut ongelman ytimeen eli eturauhaseen. Hän mainitsi, ettei aikuisen uroskoiran virtsatientulehdus synny tyhjästä, vaan muun syyn puuttuessa on aiheellista olettaa, että vähintäänkin eturauhasen oireilu on taustalla. Eturauhanen kuitenkaan ei ollut merkittävästi suurentunut, noin 3 senttiä halkaisijaltaan. Rokin virtsarakko ultrattiin eikä virtsakiveä todettu. Virtsakiviä oli eläinlääkärin mielestä tarpeetonta etsiä virtsaputkesta, koska rakko oli puhdas.
Eläinlääkärin mielenkiinto kiinnittyi nimenomaan niihin Rokin pissaamisvaikeuksiin. Aiempi ell halusi kirjata epikriisiin tihentyneen virtsaamistarpeen, koska se on normaali oire pissitulehduksessa. Oikeastaan en kyllä niin sanonut, vaan että Rokilla pissiminen kestää välillä kauan ja on hidasta ja katkonaista ruikkimista. Mutta tuli sitten mieleen, että hän taisi haluta kirjata paperiin selkeän oireen... Rokihan pissii joka puskalle, jos sen vaan päästää. Miten siitä sitten sanoa, milloin tarve on tihentynyttä?? Sisällehän se ei ole päästellyt. Noh, tätä tämänpäiväistä lääkäriä kiinnostikin nimenomaan tuo katkonainen pissiminen, koska on silloin ilmeistä, että jokin ahdistaa virtsaputkea. Koska virtsakiviä ei todettu, on aiheellista epäillä syylliseksi eturauhasta. Yhtenä aamuna on tuota oiretta nyt ollut kuurin loppumisen jälkeen, muuten pissaamispaine on ollut parempi.
Hoidoksi Roki sai uuden ab-kuurin, tällä kertaa sulfaa ja kolmeksi viikoksi. Täytyy seurata eka viikko tarkasti, koska sulfa voi aiheuttaa allergiaoireita, jotka näkyvät niveljäykkyytenä ja silmien kuivumisena. Lisäksi, jotta eturauhanen rauhoittuisi, jouduttiin Rokille laittamaan hormonipistos. Tämä vähän kaiveli minua, koska olin ajatellut hormonipistosta ainoastaan siinä tilanteessa, jos Rokin naiskiinnostus alkaisi saada eeppisiä mittoja ja häiritä normieloa. Mutta ell selitti kyllä riittävästi syitä pistokselle ihan tulehduksen paranemisenkin kannalta. Ja kyllähän taustasyynä varmasti on kevään tuoksut, nartut ja hyrräävät hormonit. Toinen vaihtoehto olisi ollut täsmähormonihoito eturauhaseen, joka kuulosti paremmalta vaihtoehdolta, mutta jolla olisi ollut varoaikana 6 kuukautta. Tällä pistoksella on varoaikaa 4 viikkoa, joka sopii paremmin kesän suunnitelmia silmällä pitäen. Toisaalta pistos sitten aiheuttaa kastraation kaltaiset vaikutukset, tilapäisesti kuitenkin vain.
Tärkeintä on nyt se, että tulehdusputki hellittää. Mikäli ei, niin lukuisten antibioottien sijasta on sitten varmaan jossain vaiheessa harkittava pallien poistoa. Mutta sitä on turha miettiä vielä, nyt katsotaan tämä toinen hoito, joka varmastikin on nyt ensimmäistä oikeansuuntaisempi. Mukavaa on myös se, ettei Roki ole nyt mitenkään sairaanoloinen tai kipeä ja harrastamista ei tarvitse rajoittaa, myös vepeilemään päästään, kunhan huolehditaan koiran kuivaamisesta. Näyttelyitä tai varattuja kokeita ei ole kesäkuun alkuosalle, joten ihan kauheasti tuo hoito ei sotke suunnitelmiakaan. Lisäksi sinällään on ihan kiinnostavaa nähdä, miten hormonipistos vaikuttaa Rokin käyttäytymiseen, hellittääkö esimerkiksi remmirähjääminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti