Kovin alkaa olla jo pentua ikävä, kun ollaan sunnuntaista asti reissussa oltu. Hieno matka on vaihtelevasta säästä huolimatta ollut. Huomenna, kun ollaan kotona, auton mittarissa on yli 2500 kilometriä lisää tämän matkan osalta. Sunnuntaina matkattiin Kokkolaan, jossa nönnöiltiin ja oltiin hotellissa yötä. Maanantai-aamuna startattiin kohti Ruotsin Lappia, katsastettiin alkumatkasta Kalajoen hiekat ja päädyttiin illasta Kiirunaan. Siellä reippaasti telttailtiin. Aamulla harmitti kovasti, kun selkeä sää oli vaihtunut harmaaseen ja näkyvyys oli niin kehno, että hädin tuskin tien penkereet näkyivät. Sikäli ikävää, kun Ruotsin tunturi-vuori-maisemat olisivat olleet katsomisen arvoisia, varsinkin, kun Kebnekaisen vaellus edelleen jäi haaveeksi (siellähän kuoli juuri samana päivänä, kun sielläpäin oltiin, kaksi suomalaista). Abiskossa ihailtiin kuitenkin alunperin suunnittelemamme reitin lähtöpistettä.
Harmaa sää jatkui Norjan puolella. Ajelimme Narvikiin ja siellä pyörähdettyämme jatkettiin pitkin rannikkoa itään. Yötä oltiin Kilpisjärvellä. Sakkia oli karavaaneineen törkeenä liikkeellä ja majapaikka Kilpisjärvellä kiven alla. Telttailu ei houkuttanut, koska edelleen kaikki oli ihan harmaata ja vettä tuli suoraan Esterin peestä. Kyseltiin paria retkeilyhuonetta ja mökkiä. Hinnat aivan törkeät, Kokkolassa hotelleiltiin pari kymppiä halvemmalla. Lopulta päädyttiin kunnon hirsimökkiin, saunat ja kaikki (ja maksettiin paljon). Keskiviikko-aamuna kavuttiin erittäin pilvessä olevalle Saanalle, kukaan ei usko että ollaan siellä käyty, koska kuvissa ei näy mitään. Matka jatkui epämääräisesti johonkin, Hettaa suunniteltiin, mutta Muonioon ajettiin, sitten Kittilään ja lopulta Ylläkselle Äkäslompoloon yöksi - telttaan. Tänä aamuna patikoitiin Yllästunturissa Kiirunan reitti ja illaksi ajeltiin Rovaniemelle. Huomenna Oulun ja Lievestuoreen kautta kotiin.
Pentua tosiaan jo on vähän ikävä. Ehkä Roki reissaa ensi kesänä jo matkassa. Pikku paskiainen on ollut vaihtelevan nätisti hoidossa, tähän mennessä tiedotetut vahingot ovat olleet antennijohto ja lasituoppi. Lisäksi näppärä poitsu on oppinut kiipeämään pois aitauksesta... Uintia on kuulemma harrastettu, mielellään Roki menee itse uiskentelemaan ja Vekistä mallia ottaneena siivoaa myös rantaa heinistä sun muista rehuista.
Kimma-siskon uutiset ovat ikäviä. Lonkissa on jokin bortsuilla harvinainen vaiva, joka saattaa vielä parantua täysin tai sitten joudutaan operoimaan lonkkaluiden päät. Edessä on lähes totaalista liikkumakieltoa aika pitkästi, lonkkia seurataan kuukausittain kuvaamalla. Lisää Kimman sairaudesta voi lukea Kimman blogista http://pipipaat.wordpress.com/. Pentupainit velipojan kanssa on Kimmalta toistaiseksi kiellettyjä. :( Paranemista Kimmalle ja voimia emännälle toivotaan kovasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti