Tokotreenit pitkästä aikaa! Viime viikkohan jäi pakkasten takia väliin. Nyt jäi oikein hyvä mieli treeneistä, ilmeisesti oma asenne oli vähän paremmin kohdillaan kuin viimeksi.
Treenien alle tehtiin puolen tunnin lenkki. Sattui tulemaan aika paljon koiria vastaan ja Roki oli ihan tuhannen kierroksilla. Heittelin narua tuossa vieressä pikkukentällä vielä lenkin päälle, ja mielessä kävi kyllä, että nyt ehkä menee vähän ylivire päälle, kun täpinä tuli jo niistä koirista ja sitten vielä innostan heittoleikillä. Ehdin onneksi sitten rauhoittaa Rokia vähän pihassa ja tehtiin sitten seuraamispätkiä ja liikkeestä maahanmenoa. Hyvin tuo otus kyllä palautuu moisista kierroksista.
Hallin edustalla piti vielä mölistä ja tempoa edellisen ryhmän koirille, mutta onneksi hallissa sitten Roki aika kivasti rauhoittui. Ensin eräs ryhmäläinen kiersi katsomassa hampaat kaikilta koirilta. Roki ei pysynyt nahoissaan ja rynni luokse. Toisella yrittämällä pompotti pyllyä vaan vähän eteenpäin, mutta pysyi istumassa. Ei näköjään olla treenattu lähiaikoina tätä.
Paikkamakuu 1,5 minuuttia meni siististi. Naapurit molemmin puolin nousivat istumaan ja monta kertaa, omistajat ramppasivat palauttamassa niitä ja Roki ei edes vilkuillut sivuille.
Seuraaminen kytkettynä, haettiin hyviä pysähdyksiä perusasentoon. Askelsiirtymissä Roki hakee hyvin perusasennon, mutta pidemmän seuraamisen päälle edistää tai tulee tosi vinoon. Vaikka kontakti on huikeasti parantunut viime syksyisestä, ei Roki varmaan kuitenkaan jotenkin ole ihan hereillä. Oikeista käännöksistä se jatkoi herkästi suoraan ja nuo istumiset menivät myös pitkiksi. Positiivista kuitenkin, että se ylipäätään istui, välillähän se on jäänyt pönöttämään seisaalleen, etenkin sen jälkeen kun olen siirtänyt palkkanamin joskus viime syksynä oikeaan käteen.
Ruutu. Jee pitkästä aikaa! Olipa kivaa! Ja Roki osasi edelleen. Ehkä viidestä metristä lähetin. Lätkä oli ruudussa, Roki haki sitä tosi hienosti jo kun lämmitin sitä kyselemällä "missä ruutu?" ennen lähettämistä. Stoppi lätkälle oli siisti ja tarkka. Edelleen jätin seisomaan, kuten aiemminkin on tehty. Palkkasin nopeasti heittämällä namin. Roki oli ihan liekeissä koko kosketusalustasta.
Hyppy. Meni vähän haukkumiseksi, ei olla taas pitkään aikaan tehty. Unohdin myös, ettei saa käyttää agi-käskyä 'hyppy', vaan olen käyttänyt tokossa 'este'. Varmaan tuo käskykin osaltaan sai Rokin haukahtelemaan. Ihan kivoja hyppyjä, mutta se rääkäisy hypätessä... Lisäksi 'seis' ei meinannut toimia, vaan Roki valui eteenpäin. Noh, täytyy nyt vähän palautella mieleen. Kävelytin huvikseni Rokin pari kertaa esteelle ja yli, tälläisessä rauhallisessa "puolivahingossa" menossa Roki ei haukkunut.
Liikkeestä maahanmeno. Tehtiin ohjattuna, kun muut seikkailivat hypyssä ja ruudussa. Yritin keskittyä kulkemaan luontevasti enkä kyttäämään koiraa. Ennen tätä vielä piti motivoida koiraa oikein super-maahanmenoon ja vire olikin mielestäni hyvä. Ekalla kerralla kuulemma Roki nousi takaisin seisomaan ja meni uudestaan maahan, siis yhdellä käskyllä. Outoa, en ole huomannut sen tekevän noin. Toinen oli parempi, Roki meni nopeasti maahan, mutta kuulemma se aina vähän suuntaa sen maahanmenon eteenpäin ja ikäänkuin valahtaa mun perään. Parempi tämä kuitenkin oli kuin kaksi viikkoa sitten.
Paikkaistuminen. Otettiin ehkä minuutti ja jäin viiden metrin päähän, kun ei ollut hajuakaan, miten Roki pysyisi. Ylläri oli, että pysyi hyvin.
Treenistä jäi hyvä maku, varmaan yhtenä syynä ruutu, jonka tekeminen on niin kivaa minustakin. Jatketaan harjoituksia, ja kouluttajan ohje seuraamiseen pidetään mielessä, pitää tehdä erilaisia harjoituksia, ettei kumpikaan osapuoli puudu tekemiseen.
Me ollaan nyt usein illalla kateltu Rokin kanssa telkkarista Koirakuiskaajaa, minä rötvään sohvalla ja Roki luputtaa vilttiä matolla. En aina koe Cesar Millanin menetelmiä itselleni sopiviksi, mutta jotain siinä hänen asenteessaan koiraa kohtaan on kohdillaan. Joku sellainen tyynen rauhallinen tilanteenhallitseva johtajuus. Ja koirassa tavallaan se tila, jossa koira toimii, kun ohjaaja pystyy säilyttämään rauhallisuuden. Siitä mielentilasta yritän kyllä todellakin ottaa oppia, sen vaikutus koiraan on ihan konkreettinen ja samoin vaikutus omaan itseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti