Väsyttää...

Nyt alkaa taas työstressi puskemaan oikein olan takaa ja väsyttää. Syksy alkaa jo olla aika pitkällä ja syysloma häämöttää ensi viikon jälkeen. Ja tulee tarpeeseen. Tosi rankkoja päiviä on muutaman viikon ollut ja harmi kyllä siitä seuraa suoraan se, ettei Rokin kanssa jaksa liikoja puuhailla. Onneksi lähdettiin sille tokokurssille, koska se ainakin kerran viikkoon pakottaa hallille (ja on myös kivaa). Ollaan me nyt lenkkien lomassa ja kotosalla myös treenailtu muutenkin, mutta mitään pitkiä treenisessioita ei.

Niiltä osin otin kokeneempien neuvoista vaarin, että rahtaan Rokia nyt kauppareissuilla sun muilla mukana ja tehdään häiriötreeniä mahdollisimman vaihtelevissa paikoissa. Tähän mennessä on lähinnä leikitty erilaisilla parkkipaikoilla ja mm. Äänekoskella satamassa, kun odottelin Villeä koulun melontareissulta teinilauman keskellä. Leikkiessä vaadin vain huomiota ja kontaktia minuun ja kieltämättä se onnistuu hyvin. Lelulla sen saa myös pian palautettua, jos hetki pidetään taukoa. Ollaan myös tehty perusasentoa ja parin askelen seuruupätkiä. Perusasento on mun mielestä ihan viikossa vahvistunut huimasti. Vaihtelen palkan paikkaa ja käsien asentoa perusasentoa tehdessä, jotta Roki ei siis ottaisi paikkaa esim. mun vasemmasta kädestä, jolla olen kuitenkin vielä paljon ohjannut.

Luoksetulot lenkeillä on taas vaihteeksi olleet karseita. Roki pompottaa mua noissa. Mistä löytyy se mahtikäsky, jonka saan toimimaan aina??? Onneksi tokoluoksetulo on varma, vauhdikas ja iloinen.


Pari jälkeä ollaan nyt viikkoon myös tehty. Mun pitäisi muistaa aina pikkuisen lämmittää kepeillä ja leikillä Rokia ennen jälkeä. Tänään ei taaskaan nostanut ekaa keppiä.

Tämän päivän jälki: noin 200 askelparia (pisin tähän mennessä), tein itse, vanheni pari tuntia. Maasto kivaa mutta märkää sammalikkoa ja matalaa varpua. Janatyöskentely jälleen pomminvarma, mutta se eka keppi jäi noteeraamatta, oli ehkä kymmenen metriä janalta. Toinen keppi nousi, mutta vasta mun kannustuksesta. Kulmat otti hyvin, toisella ysikympillä kävi haistamassa metrin ensin suoraan, sitten vasemmalle ja sen jälkeen oikealle eli oikeaan suuntaan päättäväisesti. En ollut merkannut jälkeä ollenkaan, mutta koiran työskentelystä erottaa tosi hyvin, missä mennään ja milloin eksytään. Kolme seuraava keppiä nousivat erittäin hyvin. Lopussa vähän jäljestys muuttui huolimattomaksi, piti pari kertaa pissata ja kertaalleen painoi vähän hutiin. Viimeinen keppi nousi pienellä kannustuksella. Hyvä mieli jäi tästä treenistä.

Viime viikolla tehtiin yksi jälki tosi hankalassa maastossa, todella kuivaa, paljon polkuja ja varmasti tosi paljon ihmisten kulkema metsäpläntti. Vähän sekoilua koiralta, mutta jäljesti loppuun asti. Kepit nousivat kutakuinkin tämänpäiväisen kaltaisella tavalla.