Roki on nyt kahtena peräkkäisenä viikonloppuna joutunut stressaantumaan vieraasta naisseurasta. Viikko sitten porokoiramummo Alli oli meillä viikonlopun yli isäntäväen ollessa pk-lajien SM-kisoissa. Allin kanssa Rokikin osaa ottaa ihan lunkisti, koirat eivät ole järin kiinnostuneita toisistaan ja Alli viihtyi lähinnä keittiön pöydän alla. Vähän Rokin piti kuitenkin mustis olla ja paukuttaa, kun Alli liimautui jalkaan kiinni rapsuteltavaksi.
Tänä viikonloppuna kylään tulikin sitten nuorempaa porokoiranaiskauneutta - ihana Viima, jonka isäntäväki päräytti alttarille. Aiempien lenkkeilykokemusten perusteella Viima osoitti kaapin paikan Rokille nopeasti. Ainut vaan, ettei Roki muistanut kaapin paikkaa kuin pikku hetken kerrallaan. Sitten piti taas mennä tunkemaan nenä hännän Ihanan Viiman hännän alle. Kun Viima aikansa pörisi, alkoi Roki haukkumaan ja järkihän tähän toistuvaan kuvioon meinas eilisaamuna mennä. Viima vielä lieronkierona kiusasi mustasukkaista Rokia tulemalla kerjäämään rapsutusta syliin. Ja pörisi sieltä sylistä sitten Rokille. Aika narttumaista! :D
Hyvin kuitenkin rauhoittuivat, kun toinen pistettiin eteisen puolelle ja portti väliin. Tosin käväistiin illalla kaupassa ja ilmeisesti olivat karjuneet vuorohuutona koko puolituntisen, mikä oltiin poissa... Yö meni kuitenkin tosi rauhallisesti. Lenkkeily onnistui myös hyvin, varsinkin kun sain kaverin seuraksi. Lenkillä ei tullut Rokin ja Viiman välisiä konflikteja ja irti ollessaan vetivät nätisti rallia.
Roki ei missään vaiheessa varsinaisesti yrittänyt Viimaa nuoren miehen innolla, sen verran terävästi Viima ilmoitti mikä on sopivaa ja mikä ei. Sen sijaan Roki olisi kovasti leikkinyt Viiman kanssa. Täti pysyi kovana lähes koko ajan, mutta pienesti pääsi viiraamaan kertaalleen eilisiltana ja tänä aamuna. Viima pikkuisen lähti leikkiin mukaan olohuoneen matolla. Kauheeta mölinää ne kyllä pitivät, mutta aika hupaisaa oli katsella :D.
Jäljen teosta ollaan pidetty pari päivää taukoa, ja aiheesta, koska alkoi tuntua siltä, että Rokilla on liian tekemisen takia vähän mielenkiinto heikentynyt. Tänään tein yhden jäljen, jossa oli kaksi 90 asteen kulmaa ja pari loivempaa mutkaa. Koira oli vähän liian hengästynyt jäljelle lähtiessä eikä malttanut syödä nakeista läheskään kaikkia. Vauhtia oli myös ihan liikaa. Siitä huolimatta se pysyi jäljellä tosi hyvin, otti myös kulmat varmasti, vaikka toisella vähän kaartoikin ulkokautta kulmaa.
Kävelen nyt jäljen lähes normaalilla askeleella, mutta nakkia on edelleen joka kolmannella tai välillä jokaisella. Huvikseni pudotin pari keppiä jäljelle, mutta ei Roki niitä bongannut. Toisen se nosti sitten, kun muistutin. Nyt pitää keppitreeniä vähän lisätä lenkkeilyn lomaan, ja nimenomaan niin, että keppejä pudotellaan tallatulle alueelle, jotta Roki yhdistäisi jäljen ja kepit. Tosi hyvin se kyllä on harjoiteltaessa tuonut risukostakin ne meidän omat kepukat. Torstaina ohjatuissa treeneissä Roki jäljesti vaihteeksi ihan tosi hienosti. Siellä se jopa nosti kepinkin, ensin huomautin sille yhdestä ja toisen se sitten nosti täysin itsenäisesti. (Tuolloinkin kokeilin keppejä ihan huvikseni, ei kuulu vielä treeniohjelmaan ;) ).
Hannan tokokurssit alkaisivat ensi viikolla. Minä nyt päätin, ettei lähdetä kurssille tänä syksynä tai ainakaan niin kauan, kun jälkikurssi on kesken. Mulla ei aika riitä. Täytyy sitten katsoa, alkaisiko joku ryhmä esimerkiksi TT:lla myöhemmin syksyllä. Muuten ajattelin, että tokoiltaisiin talvi enemmän omin päin ja ensi kesälle suunniteltaisiin koetta. Liidellään ja jäljestetään nyt enemmän niin kauan kuin kelin kannalta mahdollista!
Kuulostaa ihan Viimalta :D.
VastaaPoista